Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Tammikuu   • Helmikuu   • Maaliskuu   • Toukokuu   • Joulukuu 

Tammikuun Kalansyöjä




NEWS!



Energiamarkkinavirasto 22.01.2008

Kuluttajan sähkölasku nousi vuodessa lähes kuusi prosenttia

Sähköenergian listahinnat nousivat vuodenvaihteessa keskimäärin 6,3 prosenttia ilmenee Energiamarkkinaviraston keräämistä sähkön hintatilastoista. Viime vuoden tammikuuhun nähden sähköenergian hinta on nyt 4,9 prosenttia korkeampi. Verottomat sähkön siirtohinnat nousivat tämän vuoden alussa keskimäärin 1,4 prosenttia. Vuodessa verottomat siirtohinnat ovat nousseet 3,7 prosenttia. Vuodenvaihteessa korotettiin myös sähköveroja. Kuluttajan kokonaissähkölasku oli tammikuun alussa keskimäärin 5,8 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten.

Viime vuonna sähköenergian hinnat laskivat kevään aikana, mutta kääntyivät jälleen nousuun alkusyksystä. Voimakkain nousu on ajoittunut vuodenvaihteen tienoille. Osa myyjistä on ilmoittanut sähköenergian hinnan korotuksista lähikuukausina. Sähköenergia maksoi paikalliselta myyjältä hankittuna veroineen tämän vuoden alussa kotitalouskäyttäjälle keskimäärin 6,0 senttiä kilowatti-tunnilta ja sähkölämmitystaloudelle 5,3 senttiä kilowattitunnilta. Edellisvuonna 2006 sähköenergian hintojen nousu oli 14 prosenttia.

Kotitalouskäyttäjille tarkoitetut toistaiseksi voimassaolevat tarjoushinnat nousivat viime vuoden aikana 4,5 prosenttia eli hitaammin kuin julkiset listahinnat. Sähkölämmitystalouksien vastaavat tarjoushinnat nousivat vuodessa lämmitysjärjestelmästä riippuen 5,7 - 6,3 prosenttia. Kotitalouskäyttäjille yhden ja kahden vuoden määräaikaiset tarjoustuotteet olivat tämän vuoden alussa hinnaltaan noin viidenneksen korkeampia kuin vuosi sitten.

Tämän vuoden alussa toistaiseksi voimassa olevat tarjoushinnat olivat keskimäärin hieman listahintoja alhaisemmat, joten sähkön toimittajaa vaihtamalla on ollut mahdollista saada sähköä halvemmalla. Sähköenergian hintojen nousu on lisännyt sähkönkäyttäjien kiinnostusta seurata sähköenergian tarjoushintoja. Energiamarkkinaviraston tarjoushintapalvelun (www.sahkonhinta.fi) mukaan toistaiseksi voimassaolevat tarjoushinnat ovat usealla paikkakunnalla sähkönmyyjien julkisia hintoja alemmalla tasolla. Sen sijaan määräaikaiset tarjoustuotteet ovat tällä hetkellä kotitalouskäyttäjille keskimäärin noin 15 - 20 prosenttia ja sähkölämmittäjille 25 - 30 prosenttia paikallisia listahintoja korkeampia.

Viimeisen vuoden aikana tapahtunut sähkön hintojen nousu on merkinnyt kerrostaloissa asuville kuluttajille noin 12 euron ja sähkölämmitystaloissa asuville 117 euron lisäystä vuotuiseen sähkölaskuun. Kerrostalokuluttaja maksaa sähköstään tällä hetkellä keskimäärin 13,2 senttiä kilowattitunnilta.


TAKAISIN



Työterveyslaitos 23.01.2008

Tutkimus: Alkoholista kysyminen ei loukkaa työterveyshuollon asiakkaita

Suuri osa työikäisistä suomalaisista on alkoholin riskikuluttajia. Alkoholin käytöstä aiheutuvat ongelmat näkyvät myös työpaikalla esimerkiksi tehottomuutena, myöhästelynä ja tarpeettomina sairauspoissaoloina. Työnantajalla on oikeus ja velvollisuus puuttua työntekijän liialliseen alkoholin käyttöön.

Runsas alkoholin käyttö uhkaa paitsi terveyttä, myös työnteon sujuvuutta. Alkoholin suurkulutus vaikuttaa mielialaan sekä uneen ja sitä kautta keskittymiskykyyn. Suurkuluttaja saattaa olla myös usein sairauslomalla.
Työnantajalla on oikeus ja velvollisuus puuttua työntekijän runsaaseen alkoholin käyttöön. Käytännössä alkoholin kulutuksen ottaminen puheeksi on usein työterveyslääkäreiden ja –hoitajien tehtävä.
- Terveydenhuoltohenkilökunta pelkää turhaan, että kysyminen loukkaisi asiakkaita. Kuitenkin tutkimuksen mukaan 98 prosenttia suomalaisista suhtautuu positiivisesti siihen, että heidän alkoholin kulutuksestaan kysytään. Harva kuitenkaan ottaa asiaa itse puheeksi esimerkiksi työpaikkojen terveystarkastusten yhteydessä, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Leena Heljälä.

Työ ja terveys Suomessa 2006 –tutkimuksen mukaan työssäkäyvistä miehistä 53 prosenttia ja naisista 19 prosenttia on alkoholin riskikuluttajia. Riskikulutuksella tarkoitetaan sellaista alkoholinkäyttöä, joka aiheuttaa terveydellisiä riskejä.

Työnantajan tarjoama tuki saattaa olla alkoholia paljon käyttävälle hyvinkin tärkeää, sillä Heljälän mukaan varhaisvaiheen suurkuluttaja ei välttämättä itse tunnista ongelmaansa, koska juominen ei vielä näy ulospäin.
- Työterveyshuollossa voidaan auttaa asiakasta tunnistamaan omat juomatapansa ja mahdollinen riskikulutus. Tarvittaessa alkoholin käytön vähentämiseksi tarjotaan neuvontaa ja tukea, Heljälä kertoo.
- Omat juomatapansa voi testata myös netissä osoitteessa www.paihdelinkki.fi, jossa muutamaan kysymykseen vastaamalla saa henkilökohtaisen palautteen alkoholin kulutuksestaan. Lisätietoa alkoholista ja sen vaikutuksista muun muassa työkykyyn saa myös Työterveyslaitoksen verkkosivuilta osoitteesta www.ttl.fi/terveysvinkki.

Alkoholiongelmat seuraavat työpaikalle

Alkoholin suurkulutus näkyy työpaikoilla työn tekemisessä ja vuorovaikutussuhteissa.
- Työn eteneminen viivästyy, tulee erilaisia ihmissuhdevaikeuksia ja jopa tapaturma- ja läheltä piti –tilanteita. Alkoholin käytöstä johtuva tehottomuus ja poissaolot vaikuttavat työn tuottavuuteen ja aiheuttavat kustannuksia työnantajalle, Leena Heljälä sanoo.
Työpaikoilla olisi hyvä puhua alkoholista ja sopia yhteiset säännöt esimerkiksi siitä, käytetäänkö työpaikan tilaisuuksissa alkoholia.
- Töissä voi olla syytä sopia yhtenäiset rajat, joihin kaikki sitoutuvat, jolloin rajat ylittävä käyttäytyminen ei ole suotavaa. Alkoholin liiallinen käyttö ei ole yhden ihmisen asia, vaan nimenomaan koko työpaikan asia.

Alkoholin aiheuttamista ongelmista kärsivän työntekijän ei tarvitse itse olla suurkuluttaja, sillä myös perhe-elämän vaikeudet heijastuvat työntekoon. Esimerkiksi puolisolla, lapsella tai isovanhemmalla voi olla alkoholiongelma, josta johtuvat huolet seuraavat mukana työpaikalle.
Alkoholin kulutus on noussut yleiseksi keskustelunaiheeksi muun muassa alkoholiveron nousun myötä.
- Tutkimusten perusteella tiedetään jo, että alkoholiverojen nostaminen on merkittävin tekijä, jolla alkoholin kulutus pidetään aisoissa. Muut ehkäisevät toimenpiteet ovat heikompia keinoja.
Heljälän mielestä alkoholin kohtuukäyttäjät ansaitsevat kehut siitä hyvästä, että he pystyvät pitämään kulutuksensa aisoissa.
- Yksi tai kaksikin alkoholiannosta päivässä on vielä kohtuukäyttöä, mutta silti pitäisi muistaa olla ottamatta lainkaan yhtenä tai kahtena päivänä viikossa ja lepuuttaa maksaa, hän muistuttaa.

Faktalaatikko:
- Suomessa on noin 250000-500000 alkoholin suurkuluttajaa, mikä on 6-12 prosenttia aikuisväestöstä.
- Suurkulutuksen raja Suomessa on miehillä 7 ja naisilla 5 alkoholiannosta kerralla, tai miehillä 24 ja naisilla 16 viikossa.
- Raja on Suomessa korkeampi kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Australiassa.

Kainalojuttu:

Tiesitkö että...
viikonlopun humala syö työkykyä koko viikon.

- Suomalaisten juomatavat eivät ole juuri muuttuneet 1970-luvulta. Juominen keskittyy viikonloppuun ja monet juovat perjantai-illasta sunnuntai-aamuun. Viikonlopun juhlinnan jälkeen esimerkiksi verenpaine voi olla koholla vielä seuraavana perjantaina.

- Runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa koko työyhteisöön: sairauspoissaolot lisääntyvät, työteho laskee, yhteistyö heikkenee ja tapaturmariski kasvaa.

- Vaikka juominen liittyy vapaa-aikaan, myös työpaikan kulttuurilla on merkitystä: Ovatko työpaikan juhlat kosteita vai jaetaanko kaikille kaksi juomalippua? Onko alkoholiton vaihtoehto piilossa tiskin alla vai reilusti esillä viinin vieressä? Löytyykö joululahjakorista kirkasta vai kinkku ja onko pikkujoulujen kohokohta juoma- vai laulukilpailu? Entä koetaanko viikonlopun kännisekoilut kerskumisen aiheeksi vai henkilökohtaiseksi häpeäksi?

- Kenenkään ei pitäisi joutua piilottelemaan selvin päin oloa työpaikan juhlissa ja muissa tilaisuuksissa.

- Usein juomiseen puututaan työpaikalla seitsemän vuotta liian myöhään, eli vasta sitten, kun siitä on tullut todellinen ongelma. Esimiehen tulisi tuntea vastuunsa, mutta kuka tahansa voi ottaa puheeksi työpaikan käytännöt. "En jaksa katsoa jatkuvasti krapulaisia" voi toimia keskustelun herättäjänä ja yllättää: usein äänekkäimmät ja innokkaimmat juomarit ovat lopulta vähemmistössä.



TAKAISIN

 
 
| Etusivu | Ruokarengas | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
1877864
 
Hovinsalon.fi, Saarisalontie 88, SF- 51600 Haukivuori
Webbinen.net