Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Tammikuu   • Helmikuu   • Maaliskuu   • Toukokuu   • Joulukuu 

Joulukuu




NEWS!



Megaa, gigaa, jättiä ja jumboa

Suomessa on tällä hetkellä ympäristöministeriön tuoreen selvityksen mukaan lähemmäs kaksisataa kauppakeskushanketta. Keskon aluejohtajan Timo Huurtolan mukaan osassa hankkeista on mukana paljon toiveitten tynnyriä. Noin kolmasosa hankkeista on muiden kuin kaupan esittämiä hankkeita. Taantuma alkaa näkyä tälläkin saralla.

- Kaikki munat eivät tästä pesästä kuoriudu. Varmasti kauppakeskittymiä syntyy, mutta suhteellisesti enemmän syntyy lähipalveluita. Näkisin, että ennemminkin tuloaan tekevät pienet kivijalkakaupat. Kärsijöitä tässä tilanteessa ovat 400 - 1000 neliön kaupat, Huurtola uumoilee.

Smiley-järjestelmä paljastaa hygieniatason

Tanskalaisessa ruokakaupassa, kioskissa tai ravintolassa törmää väistämättä enemmän tai vähemmän hymyilevään naamaan liikehuoneiston ulko-ovella. Tämä Smiley-naama kertoo, miten kyseinen elintarviketoimija noudattaa lakisääteisiä hygieniavaatimuksia.

Merkkinä toimistaan yrityksen on laitettava ulkoseinäänsä tarra, jonka perusteella kuluttaja voi harkita, käyttääkö kyseisen toimijan palveluita. Merkin käyttö on Tanskassa ollut lakisääteistä vuodesta 2001 ja se on merkittävästi parantanut muun muassa ravintoloiden ja kauppojen hygieniatasoa.

Kaavoituksella on vaikutusta kuluttajaan

Kaavoitukseen liittyvät, kuluttajaa koskevat asiat nousivat vilkkaan keskustelun kohteeksi tämän vuoden loppukeväästä, kun tieto Vihtiin suunnitellusta Ideapark-hankkeesta tuli julkisuuteen.

Kaavoitus on keskeinen yhteiskunnan keino ohjata kaupan palvelurakennetta ja suuryksiköiden sijaintia. Kaavojen avulla päätetään pitkälti, mistä kuluttajat hankkivat tarvitsemansa tavarat. Ympäristöministeriön tuoreen selvityksen mukaan tämän vuoden kesällä oli suunnitteilla lähes 200 suuryksikköä tai suuryksikön laajennusta. Uutta liiketilaa olisi tulossa 5 240 000 kerrosneliömetriä, mikä vastaa kolmannesta vähittäiskaupan nykyisestä liiketilasta.

Suomen Kuluttajaliitto testasi valmiiksi viipaloidut ruisleivät

Suomalaisten leivänsyönnin suosio näkyy ruokakaupan valikoimissa. Leipähyllyiltä löytyy vaaleata ja tummaa, sämpylää, palaleipää ja kokonaisia limppuja. Ruisleipä on suomalaisten suosikki: lähes jokainen suomalainen syö viikoittain ruisleipää, suuri osa päivittäin.

Suomen Kuluttajaliitto testasi viipaloitujen ruisleipien ominaisuuksia. Vastaavatko ne ruisleipäkansan odotuksia? Kuinka paljon ne sisältävät ruista? Vaikuttaako tuotepakkaus valintaan? Raatilaiset arvioivat seitsemän ruisleivän ominaisuuksia sokkona.

Ilmoittaudu mukaan elintarvikkeiden hintaseurantakampanjaan!
Elintarvikkeiden arvonlisävero laskee - hyötyykö kuluttaja?

Suomen Kuluttajaliitto aloittaa uuden valtakunnallisen hintaseurantakampanjan. Kampanja viestittää kaupoille ja elinkeinonharjoittajille, että kuluttajat ovat aktiivisia, hintatietoisia ja seuraavat hintoja.

Tavoitteena on kuluttajien ja tiedotusvälineiden huomion suuntaaminen hintoihin ja hintaodotuksiin, inflaation torjunta kohottamalla kuluttajien hintatietoisuutta ja valmiutta hintojen vertailuun sekä mahdollisten hintaerojen esilletuominen.

Hintaseurantaa voi tehdä itsenäisesti tai koota paikallisyhdistyksestä oman seurantaryhmän. Seurantaa toteutetaan vähintään vuoden 2009 ajan. Vuoden alussa järjestetään tiedotustilaisuus hankkeeseen osallistuville.

Ilmoita itsesi tai yhdistyksesi mukaan seuraamaan hintoja! Ilmoittautua voi www.kuluttajaliitto.fi/hintaseuranta tai sähköpostitse/puhelimitse: paula.pessi@kuluttajaliitto.fi, (09) 454 22 127. Lue lisää osoitteesta www.kuluttajaliitto.fi/hintaseuranta

Porkkanamafia tulee - oletko valmis?

Olethan jo kuullut uudesta porkkanamafiasta? Kyseessä saattaa olla ilmiö, joka nostaa kuluttajien vaikutusmahdollisuudet uudelle tasolle halutessamme yrityksiltä vastuullisempaa ja eettisempää otetta toimintaansa.

Porkkanamafian takana on alati kasvava joukko tavallisia tai ehkä hieman tavallista tiedostavampia kuluttajia, jotka haluavat uudella ja hauskalla tavalla kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Porkkanamafia on uudenlaista kuluttajavaikuttamista, jossa yrityksille tarjotaan porkkanaa, ei keppiä. Tämän "mafian" toimesta kilpailutetaan yrityksiä ympäristöystävällisyydellä ja parhaat palkitaan ostotempauksella.

Globaali kilpailu on raakaa peliä

Kansainvälinen kilpailu on kovaa ja tuotanto pyritään viemään sinne, missä tuotantokustannukset ovat pienet. - Tilausaikataulut vedetään liian tiukalle ja ostetaan liian halvalla. Suuret kansainväliset yhtiöt sanelevat ostopolitiikallaan hyvin pitkälle sen, millaisia tuotteita tehdään ja millä hinnalla ne valmistetaan, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin tiedottaja Jukka Pääkkönen toteaa globaalista kilpailusta.

Pääkkönen toteaa, että tuotantoa on viety esimerkiksi Kiinasta Vietnamiin, jossa on Kiinaa alempi palkkataso. - Tämä on "race to the bottom", kilpailu pohjalle asti. Kun ansiotaso jossain nousee, viedään tuotanto halvempien kustannusten maihin. Ja nyt tämän kansainvälisen finanssikriisin myötä voi kymmeniä miljoonia ihmisiä joutua työttömäksi, kun tavara ei mene kaupaksi.

Kauppaan lisää luomulihaa - luomulla on kysyntää

Suomalainen elintarvikeketju kertoo, että kotimainen laatuliha saadaan hyvin hoidetuista ja suhteellisen onnellisista tuotantoeläimistä. Ehkä suomalainen lihasika elääkin astetta paremman elämän kuin sen massatuotettu possutoveri.

Kaikkein tärkeintä luomutuotannossa on juuri se, mitä tuotantoketju peräänkuuluttaa: eläimen hyvinvointi. Ero tavallisesti tuotetun ja luomutuotetun eläimen elämässä on merkittävä.

Ihmiset sanovat usein muuta kuin tekevät. Luomulihakin päätyy vain harvoin ostoskoriin, mutta syynä ei ole aina itse kuluttaja. Luomulihaa on vaikea kaupan lihahyllyiltä löytää. Finfood Luomu kyseli viime vuonna luomuklubilaisiltaan luomulihan saatavuudesta. Viestinä oli, että saatavuus on heikkoa.

Tunnistatko rasvan laadun?

Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten rasvan saanti on jo hyvin lähellä suosituksia ja rasvan laatu on parantunut. Sen määrällinen vähentyminen ruokavaliosta on kuitenkin aiheuttanut sen, että ruokavaliosta on karsiutunut myös pehmeistä rasvoista saatavia elimistölle välttämättömiä rasvahappoja.

Tällä hetkellä suomalaiset syövät kohtuullisesti rasvaa, mutta sen laadussa on parantamisen varaa. Oleellista oman ruokavalion rasvan laadun parantamisessa on tunnistaa eri rasvan laadut ja niiden lähteet. Tämän jälkeen elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen lukeminen helpottuu huomattavasti

Mikä nostaa elintarvikkeiden hintoja Suomessa - kilpailulta suojattu elintarvikeketjuko?

Elintarvikkeiden hinnat hypähtivät viime vuoden vaihteessa. Alkusysäyksen tälle antoivat maailmanmarkkinoilla kallistuneet ruoan raaka-aineiden hinnat. Aluksi näytti siltä, että koettu hintojen nousu jäisi korkeintaan Euroopan keskitason lukemiin.

Syksyllä, kun eräät viljantuottajat olisivat ryhtyneet jopa omatoimisesti rahtaamaan viljaa maailmanmarkkinoille, kävi nopeasti ilmi kotimaisten maatalousmarkkinoiden pitkälle mennyt hitsautuminen osaksi elintarvikkeiden maailmanmarkkinoita. Niinpä Suomen viljan ja sitä raaka-aineena käyttäneiden jalosteiden hinnat nousivat nopeasti maailmanmarkkinahintojen perässä. Tämäkin tuntui jopa kuluttajan kannalta hyväksyttävältä. Kun hyväksytään tämä markkinaehtoisuus, joka siis viime syksynä tarkoitti sitä, että tuottaja käänsi kuluttajalle selkänsä, niin eipä kuluttajien ja veronmaksajien kannata enää jatkossa venyä mihin tahansa turvatakseen tuottajan toimeentulon.



TAKAISIN

 
 
| Etusivu | Ruokarengas | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
1845885
 
Hovinsalon.fi, Saarisalontie 88, SF- 51600 Haukivuori
Webbinen.net