Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Kalansyöjä Nro 1   • Kalansyöjä Nro 2   • Kalansyöjä Nro 3   • Kalansyöjä Nro 4   • Kalansyöjä Nro 6   • Kalansyöjä Nro 7   • Kalansyöjä Nro 9   • Kalansyöjä Nro 10   • Kalansyöjä Nro 11   • Kalansyöjä Nro 12 

Suomen ensimmäinen japanilaisravintola - Lonkero - Ruisihme




Tässä numerossa muuta:
Lonkero
Ruisihme
HyväMaku

Kuukauden kala




Ensimmäinen japanilaisravintola Suomeen vuonna 1968

Keittiömestari Wiljam Pyy sai tehtäväkseen tuoda suomalaisten nautittavaksi japanilaisruokia. Hänen vastuullinen tehtävänsä oli avata japanilaisravintolan nimeltään Tokyo, Helsingin Töölön torin kupeeseen, nykyisen Mamma Rosan liiketilaan. Tehtävä oli vaativa. Miljöö oli rakennettu japanilaistyyliseksi, matalat kalusteet, lattialla tyynyt ja asiakkaiden joukossa kimonoissa sipsuttelevat tarjoilijat . Oikeaoppisen annosten esillepanon hoitivat aidot japsittaret.



Heidät oli löydetty Helsingin Yliopiston opiskelijoista ja Suomen kielen taito riitti tarjoilijan tehtäviin. He olivat Akito, Motoko ja Midori. Miestarjoilijoita edusti todennäköisesti ensimmäinen sivutoimisena tarjoilijana toimiva tohtori. Hän oli Shizud Takahasi, joka päätyönään käänsi Suomalaista kirjallisuutta.

Helsingin liikemiehet omaksuivat pian silloin meille vieraan ruokakulttuurin ja toivat lounaalle liikekumppaneitaan. Usein paikalla nähty ryhmä olivat Japanin Suomen suurlähetystö vieraineen. Töölöläinen peruspostimies, Matti, muisteli myöhemmin silloista jakopiiriään ja totesi leikkisästi: ”Minulla olikin silloin julmetun suuren alueen postit kannettavana, matka oli Kuusta Tokioon”.



Kala oli luonnollisesti ruoka-annosten pääraaka-aine ja ravintolan sukiyakit, sushit ja sashimit ynnä muut valmistettiin lohesta ja Lapin taimenesta. Erinomaisen maukkaana pidettiin silakka-tempuraa. Riisiä valmistettiin lisukkeeksi eri tavalla ja sake-ryypyt nautittiin matalista kupeista ja kaloja ihailtiin paikalle rakennetusta akvaariosta. Helsingin liikemiehet omaksuivat pian silloin meille vieraan ruokakulttuurin ja toivat lounaalle liikekumppaneitaan. Usein paikalla nähty ryhmä olivat Japanin Suomen suurlähetystö vieraineen. Töölöläinen peruspostimies, Matti, muisteli myöhemmin silloista jakopiiriään ja totesi leikkisästi: ”Minulla olikin silloin julmetun suuren alueen postit kannettavana, matka oli Kuusta Tokioon”.
Kala oli luonnollisesti ruoka-annosten pääraaka-aine ja ravintolan sukiyakit, sushit ja sashimit ynnä muut valmistettiin lohesta ja Lapin taimenesta. Erinomaisen maukkaana pidettiin silakka-tempuraa. Riisiä valmistettiin lisukkeeksi eri tavalla ja sake-ryypyt nautittiin matalista kupeista ja kaloja ihailtiin paikalle rakennetusta akvaariosta.

Vastaavana ravintolapäällikkönä Tokyossa toimi Eeva Seppä ja keittiömestarina hääri Wiljam Pyy.

Teksti: Wiljam Pyy

Taustaa japanilaisruoasta

Useimpien japanilaisten ravintoloiden suosikkiruoka niin Japanissa kuin ulkomaillakin näyttää olevan tempura, usein japanilaisittan kirjoitettuna muodossa tenpura. Sukiyaki, sushi ja sashimi ovat tempuran lisäksi tavallisimpia länsimaisten nimeltä tuntemia japanilaisia ruokalajeja. Jos sukiyaki on näistä nuorin ilmiö, on tempura toiseksi nuorin, mutta silti varsin vanha, ainakin meikäläisen mittapuun mukaan. Kerrotaan nimittäin, että tempuran valmistustapa kehittyi Japanissa vuodesta 1585 lähetyssaarnaajina toimineiden jesuiittamunkkien ruoanlaittotavoista. Portugalilaiset munkit opettivat japanilaisille, että ruokapalat voidaan kastaa jauhotaikinaan ja sitten keittää öljyssä. Ruokalajin nimen alkuperästä on useita yksityiskohdiltaan vaihtelevia selityksiä, mutta kaikki pohjautuvat neljä kertaa vuodessa toistuvan paastojakson latinankieliseen nimeen quattuor tempora, jonka aikana portugalilaiset söivät vain kalaruokia.
Ote on Jaakko Raholan Syötäviä sanoja palvelimelta.



Long drink -juomien suosio johtuu sen suomalaisiin iskevästä mausta.

Juomassa on sekä makeutta että happamuutta. Omalla tavallaan lonkerosta on vuosikymmenten aikana rakentunut yksi suomalaisen kulttuurin tavaramerkeistä", tuotepäällikkö Karla Frisk Hartwallilta kommentoi.
Hartwall hallitsee lonkeromarkkinoista kahta kolmasosaa (ETL). Hartwallin alkuperäinen Original Gin Long Drink on vahvojen lonkeroiden ylivoimainen ykkönen ja koko lonkeromarkkinan kasvattaja. Vuonna 2005 Hartwall Original Gin Long Drink teki historiaa nousemalla Alkon myydyimmäksi tuotemerkiksi. Vuonna 2006 se kiri entisestään etumatkaansa myyntiykkösenä. Alkossa myytävistä lonkeroista ja ready-to-drink -juomista sen markkinaosuus on murskaavat 80 %.
"Hartwall Original Gin Long Drinkin maku- ja laatumielikuvat ovat hyvässä kunnossa. Monelle kuluttajalle Original onkin se alkuperäinen suomalainen lonkero", Karla Frisk kertoo suosion taustasta.



(Napsauta kuvaa, niin saat suuremman lonkeron.)

Hartwall Original Gin Long Drink on raikas valmis juomasekoitus, jossa yhdistyvät ginin virkistävyys ja greipin happamuus. Juoma tuli markkinoille jo Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Valmiilla juomasekoituksella oli tavoitteena helpottaa ravintolahenkilökunnan työmäärää olympiaturistien palvelemisessa. Pulloon pakattu valmis Gin Long Drink maistui eritoten kotiyleisölle siinä määrin, että se jäi markkinoille. Nykyisin sitä viedään myös ulkomaille, mm. Viroon, Tanskaan ja Espanjaan.




Fazer Ruisihme - suolaista ja makeaa

Leipä joka tekee ihmeitä, kertoo Fazer uuden uutukaisesta leivästään. Fazer Ruisihme auttaa sydäntä voimaan hyvin, se jatkaa. Ei se hullumpaa olekaan ja otamme sen tähän mukaan koska meitä kalaruoan ystäviä kiinnostaa heidän julkaisemassa esitteessän kuvin ja sanoin lanseeraamat kalaleipäreseptit.


Napsauta kuvaa ja näet Fasun Lohi-sinappileivän kookkaampana.

Katsoessasi kuvaa huomaat virheen. Ohjeessa kehotetaan nostamaan keitetyt perunaviipaleet salaatinlehden päälle, jonka jälkeen lofiviipaleet. Kuva kertoo päinvastaista.
Toivoisi, että näihin ohjeisiin kiinnitettäisiin niitä laatiessa enemmän huomiota. Anteeksi vain, Fazer!

Ongelmaksihan meille suomalaisille on muodostunut kunnon 100 prosenttisen ruisleivän puute. Sitä vain yksinkertaisesti ei ole enää kaupallisisilla markkinoilla vaan he joilla on hyppysissä taitoa ja mielessä viitseliäisyyttä, ovat leiponeet aitoja ruislimppuja omin käsin.



Viereinen symbolein varustettu "tuoteseloste" ei monipuolisuudestaan huolimatta kerro leivässä käytetyjen jauhojen suhdetta ruis/vehnä. Viimeisen (oikea alin) kuvan teksti kertoo Fazer Ruisihmeen sisältävän erittäin runsaasti kuituja ja kertoo leivän olevan runsaskuituinen ruisleipä. Vatsaa hivelevää tekstiä.

Napsauta kuvaa ja näet sen suurennettuna.

Toinen varsinainen ohje, jonka me kalaruoan ystävät kelpuutamme tähän mukaan on Tonnikalatahna. Nopeasti vilkaisten siitä tekee hyvän ja myös terveellisen veteen säilötty tonnikala. Uskoisi ohjeeseen sopivan ruohosipulin sijasta punasipulimurskan, jolloin voisi jättää pois chiliketsupin.





Ruisihme - puoleensavetävää makua ja terveyttä- esite on hyvin laadittu, lay out vetävä, paljon kuvia. Ongelmaksi muodostuvat ne korulauseet, joita siinä paljon viljeltiin. Näinä ylipaino, diabetes, verenpaine ym. aikoina kunnollisesta suomalaisesta ruoasta tunnutaan tehtävän ylivoimainen terveysvaikutteinen tuote - lääke. Ja kaipaamaan jäikin slogania, että tätä leipää syödessä nälkä lähtee.


Ravintosisältö 100g


Energiaa 950 kj (230kcal)
Proteiinia 9,9 g
Hiilihydraatteja/josta sokeria 4,6 g
josta laktoosia 0,0 g
Rasvaa 1,6 g
josta tyydyttyneitä 0,2 g
Kasvisterolia 1,8 g
Ravintokuitua 11,0 g
Natriumia 0,3 g

Leivontaan käytetyistä jauhoista ja rouheesta on 70 %
täysjyväruista, todetaan lopuksi ravintosisältö taulukossa.



 
 
| Etusivu | Ruokarengas | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
1845883
 
Hovinsalon.fi, Saarisalontie 88, SF- 51600 Haukivuori
Webbinen.net