Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Kalansyöjä Nro 1   • Kalansyöjä Nro 2   • Kalansyöjä Nro 3   • Kalansyöjä Nro 4   • Kalansyöjä Nro 6   • Kalansyöjä Nro 7   • Kalansyöjä Nro 9   • Kalansyöjä Nro 10   • Kalansyöjä Nro 11   • Kalansyöjä Nro 12 

Brasilian lihantuotanto ja sademetsät





Brasilian karjankasvatus on suurin syy Amazonin sademetsien tuhoutumiseen

Suomalaisten ruokakauppojen lihahyllyillä tilaa valtaa brasilialainen häränliha. Brasilialaiseen lihantuotantoon liittyy kuitenkin huomattavia ympäristöongelmia. Lihakarjan laidunmaiden leviäminen on suurin syy Amazonin sademetsien häviämiseen. Myös suomalainen kuluttaja voi vaikuttaa sademetsien kohtaloon muuttamalla ruokailutottumuksiaan ympäristö- ja ilmastoystävällisemmiksi suosimalla kasviksia ja kotimaista naudanlihaa.



Vuonna 2006 Brasilian sademetsiä tuhottiin 13 000 km2, kaksi kertaa
Uudenmaan maakunnan kokoinen
alue.
(Kuva: WWF-Canon / Zig Koch)

Brasilian lihantuotanto ja laidunmaiden leviäminen on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti naudanlihan ulkomaisen kysynnän kasvun seurauksena. Brasilialaisen naudanlihan tuonti myös Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2006 suomalaiset söivät yli 2 miljoonaa kiloa brasilialaista naudanlihaa.

Tuotannonkasvu on ongelma erityisesti Amazonin ainutlaatuisella sademetsäalueella, jonne karjatalous pääosin Brasiliassa keskittyy. Viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 70 % on laidunmaana ja loput pitkälti karjalle kasvatettavan rehun viljelymaana. Kerran laiduntamalla tuhottu maa pystyy harvoin enää elpymään.

1970-luvulta lähtien Amazonin Brasiliassa sijaitsevia metsiä on tuhottu yli 600 000 km2 eli lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen alue.

Karjatalous kiihdyttää ilmastonmuutosta

Karjatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat maailmanlaajuisesti liikennettäkin suuremmat. Karjatuotannon osuus päästöistä hiilidioksidipäästöinä mitattuna on 18 %, kun otetaan huomioon lihantuotannon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset rehujen kasvatuksesta tuotteiden kuljetukseen ympäri maailmaa.

Sademetsien tuhoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, sillä metsien häviämisen myötä ilmakehään vapautuu valtavasti hiilidioksidia, merkittävintä kasvihuonekaasua. Metsäkatoa pidetäänkin yhtenä keskeisimpänä ilmastonmuutosta pahentavana tekijänä. Karjatalous on osaltaan vastuussa myös ilmastonmuutosta aiheuttavista metaanipäästöistä. Metaania vapautuu eläinten lannasta ja karjan märehtimisen seurauksena.

Lajeja häviää ja vesiä saastuu


Oravasaimirit ovat osa sademetsien monimuotoista luontoa.
(Kuva: WWF-Canon / Martin Harvey)

Sademetsien tuhoutumisen myötä häviää lopullisesti kasvi- ja eläinlajeja, jopa sellaisia, joita ei ole vielä edes löydetty. Amazonin sademetsien merkitys luonnon monimuotoisuudelle on merkittävä. Alkuperäisluonto katoaa laidunmaiden leviämisen myötä.

Karjatalous kuluttaa 8 % kaikesta ihmisen käyttämästä makeasta vedestä. 100 lihagramman tuottamiseksi voidaan tarvita jopa 90 000 vesilitraa. Myös veden saastuminen on ongelma. Eläinten jätökset, eläinten käyttämät antibiootit ja hormonit sekä viljelyssä käytetyt tuholaismyrkyt ja lannoitteet saastuttavat vesiä.

Miksi ympäri maailmaa syödään brasilialaista lihaa?

Lihantuotanto on kasvanut maailmanlaajuisesti yli viisinkertaiseksi 50-luvulta. Kasvu on seurausta maapallon väestön lisääntymisestä, tulojen kasvusta ja ruokatottumusten muutoksesta.

Brasilia on maailman johtavia naudanlihan viejiä. Ulkomaista kysyntää on kasvattanut erityisesti brasilialaisen lihan halpa hinta. Vuosituhannen vaihteessa Brasilian valuutan devalvaation seurauksena brasilialaisen pihvilihan kansainvälinen dollarisidonnainen hinta tippui. Näin lihan vientihinnan kilpailukyky voimistui kansainvälisillä markkinoilla.

Brasilialaisen lihan ulkomaiseen kysyntään ovat vaikuttaneet myös eläinperäiset taudit, kuten suu- ja sorkkatauti sekä hullun lehmän tauti. Tautien vuoksi asetetut vientikiellot ovat suosineet eteläamerikkalaisia karjankasvattajia. Suurin osa Brasiliasta on nykyisin virallisesti luokiteltu suu- ja sorkkataudittomaksi alueeksi, mikä on edistänyt Brasilian pääsyä eurooppalaisille markkinoille.

Brasilialaisille karjankasvatus on kannattava elinkeino, sillä maa on halpaa erityisesti Amazonin sademetsäalueella. Lisäksi köyhät karjankasvattajat ja maanviljelijät valtaavat hallituksen omistamia maita sademetsissä ja yrittävät tämän jälkeen saada virallisen omistusoikeuden maahan. Kontrolli laittomuuksien valvomiseksi on heikko.

Lihaa on tuotettava kestävällä tavalla

Lisää sademetsiä poltetaan jatkuvasti karjan laidunmaiden
tieltä.
(Kuva: WWF-Canon / Mark Edwards)

Karjatalouteen liittyy samanaikaisesti monia erilaisia poliittisia näkökulmia – taloudellisia, sosiaalisia, terveydellisiä ja ympäristöllisiä. Poliittisiin päätöksiin vaikuttaa erityisesti se, että monen brasilialaisen toimeentulo on riippuvainen karjataloudesta. Kuitenkin Amazonin sademetsäalueen lihantuotannon paikalliset ja maailmanlaajuiset vaikutukset ympäristöön ovat niin merkittävät, että tarvitaan nopeasti toimintaa. WWF:llä on yli 40 vuoden kokemus Amazonin sademetsien suojelutyöstä.

Samalla kun karjan laidunmaiksi raivataan sademetsistä yhä uusia alueita, monet jo raivatut alueet ovat hukkakäytössä. Tuhottujen sademetsäalueiden kunnollinen hyödyntäminen hidastaisi olennaisesti uusien alueiden hävittämistä. Lisäksi nykyiset kestämättömät tuotantotavat tulisi korvata kehittyneimmillä tavoilla. Tärkeää olisi myös saada lisää sademetsäalueita suojelun piiriin.

Edistystä on jo tapahtunut. Vuonna 2004 Brasilian presidentti Luis Inácio (Lula) da Silva julkisti toimintasuunnitelman Amazonin metsien hävittämisen ehkäisemiseksi ja kontrolloimiseksi. Suunnitelma sisälsi budjetin muun muassa maankäytön suunnitteluun, kestävän maanviljelyn tukemiseen ja laittomien metsänvaltausten estämiseen.

Sademetsien ystävän kulutusvalinnat

Suomalainenkin kuluttaja voi hidastaa sademetsien häviämistä ja torjua ilmastonmuutosta. Kuluttajien valinnat voivat luoda kaupallisia ja poliittisia paineita, jotka pakottavat karjataloussektoria siirtymään ympäristöä säästävämpiin tuotantomuotoihin.

Suomalaisen kuluttajan kannattaa suosia brasilialaisen lihan sijasta kotimaista nautaa ja kasviksia. Amazonin sademetsistä suomalaiseen ruokapöytään on matkaa 10 000 kilometriä. Valitsemalla suomalaista nautaa on mahdollista vähentää paitsi lihan kuljetuksesta myös sademetsien häviämisestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Myös kasvikset ovat ruokapöytään hyvä vaihtoehto tai lisä, sillä niiden tuotanto kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin lihantuotanto.




 
 
| Etusivu | Ruokarengas | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
1877866
 
Hovinsalon.fi, Saarisalontie 88, SF- 51600 Haukivuori
Webbinen.net