Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Harjus   • Kilohaili   • Kiiski   • Säyne   • Toutain   • Kultaotsa-ahven   • Piikkimonni   • Monni   • Tilapia-Afrikan ahven   • Haimonni-Pangasius sutchi 

Kiiski



Gymnocephalus cernua eli Kiiski kuuluu ahvenkalojen heimoon (Percidae).


Gers Ruffe, pope Kaulbarsch Gremille


Tämä niljakas kala on ainakin yleensä onkijoiden vitsauksena. Silloin kun esimerkiksi haluat saada lahnaa, niin eiköhän siellä ole vähän väliä kiiski kiinni. Kiisken tunnistaa helposti muista kalalajeista. Sillä on iso pää, se on piikikäs ja kuten sanoin se on hieman limainen. Vielä yksi hyvä tuntomerkki on sen selkäevät. Ne ovat kasvaneet yhteen.

Pituus 8-15 cm. Suosii kirkkaita vesiä, joissa on savi- kivikko- tai hiekkapohja. Oleskelee päivisin melkein liikkumatta pohjassa jonkin suojassa, liikkuu iltaisin ravinnon haussa. Syöhyönteistoukkia ja pohjaäyriäisiä sekä toisten kalojen mätiä. Kutee huhti-toukokuussa heti jäiden lähdettyä 3-6 metrin syvyydessä.

Kiiski viihtyy hämärässä useimmiten pohjan tuntumassa. Kiiski pitää hieman rehevöityneistä vesistä. Sitä esiintyy melkein kaikentyyppisissä vesissä. Eli se ei paljoa välitä veden laadusta. Päivisin kiiski hakeutuu kivien väliin suojaan. Yöllä taasen se ui pohjalla ravinnon haussa.

Kiiskeä tulee melkein koko maastamme. Melkein-sana siksi, koska pohjoisimmasta lapista niitä ei saa, eikä pienistä ahvenien täyttämistä vesistöistä. Ahvenen tapaan kiiski on parvikala.

Kiiskien ravintoa ovat kalanpoikaset, vesikirput, surviaissääsken toukat sekä mäti. Poikasvaiheessa samat paitsi kalanpoikaset. Eli kiiski on aikuisena petokala. Kiisket kutevat melkein heti jäiden lähdön jälkeen. Kutupaikka on matala: Viidestä metristä metriin.

Suomen suurin kiiski tarttui kalastajan haaviin Nurmossa vuonna 1985. Se painoi 305 grammaa.

Kiiski on pienikokoinen pohjakala. Sillä on suuri pää, jonka alapuoli on litteä. Silmät ovat suuret ja kiduskannet piikkiset. Selkä ja kyljet ovat vihreänruskeat ja niissä on erikokoisia tummia täpliä. Vatsa on valkea. Selkäevät ovat kiinni toisissaan. Kiisken iho on hyvin limainen.

Pituus 8-15 cm. Suosii kirkkaita vesiä, joissa on savi- kivikko- tai hiekkapohja. Oleskelee päivisin melkein liikkumatta pohjassa jonkin suojassa, liikkuu iltaisin ravinnon haussa. Syöhyönteistoukkia ja pohjaäyriäisiä sekä toisten kalojen mätiä. Kutee huhti-toukokuussa heti jäiden lähdettyä 3-6 metrin syvyydessä.

Kiisken levinneisyysalue:
Kiiski elää koko Suomessa lukuunottamatta pohjoisinta Lappia.

Kiiski ruokakalana
Kiiski ei ole erityisen kalastuksen kohteena Suomessa. Siitä saatava mäti ja kiiskikeitto maistuvat silti monelle.

Muuta tietoa kiiskestä:
Gymnocephalus cernua eli Kiiski kuuluu ahvenkalojen heimoon (Percidae). Tämä
niljakas kala on ainakin yleensä onkijoiden vitsauksena. Silloin kun
esimerkiksi haluat saada lahnaa, niin eiköhän siellä ole vähän väliä kiiski
kiinni. Tämä ilmeni myös Kyröjoen lahna-artikkelissa. Kiisken tunnistaa helposti
muista kalalajeista. Sillä on iso pää, se on piikikäs ja kuten sanoin se on
hieman limainen. Vielä yksi hyvä tuntomerkki on sen selkäevät. Ne ovat
kasvaneet yhteen.

Kiiski viihtyy hämärässä useimmiten pohjan tuntumassa. Kiiski pitää hieman
rehevöityneistä vesistä. Kiiskeä esiintyy melkein kaikentyyppisissä vesissä.
Eli se ei paljoa välitä veden laadusta. Päivisin kiiski hakeutuu kivien
väliin suojaan. Yöllä taasen se ui pohjalla ravinnon haussa.
Kiiskeä tulee melkein koko maastamme. Melkein-sana siksi, koska pohjoisimmasta lapista niitä ei saa, eikä pienistä ahvenien täyttämistä vesistöistä. Ahvenen tapaan kiiski on parvikala.
Kiiskien ravintoa ovat kalanpoikaset, vesikirput, surviaissääsken toukat sekä mäti. Poikasvaiheessa samat paitsi kalanpoikaset. Eli kiiski on aikuisena petokala. Kiisket kutevat melkein heti jäiden lähdön jälkeen.
Kutupaikka on matala: Viidestä metristä metriin.
Koko: Paino 5-50 g (enintään 100-150 g).
Pituus 5-15 cm (enintään 20-25 cm).



 
 
| Etusivu | Ruokarengas | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
1981165
 
Hovinsalon.fi, Saarisalontie 88, SF- 51600 Haukivuori
Webbinen.net