Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Vko 1,2003 Kalasta ruokaa,kurssi   • Vko 2, 2003 Kasvatetun kalan ruokinta   • Vko 3, 2003 Kalasta ruokaa Ravintola Hannes   • Vko 4, 2003 Kalakaupassa kalat lajitellaan, Kalasoppaa Kuussa...   • Vko 5, 2003 Kalankasvatus Suomessa 2001.   • Vko 6, 2003 Kalasta ruokaa I   • Vko 7, 2003 Kurkkumakastike, Kalasta ruokaa teoriaa..   • Vko 8, 2003 Kalasta kurssi, Madekeitto   • Vko 9, 2003 Kalaruokaverkko 1 v. Lohiterriini   • Vko 10, 2003 Kukkoja koteihin, Sienihauki a`la Erkki Pulliainen   • Vko 11, 2003 Kalansyöjäkansanedustajat, lohitietoutta ym.   • Vko 12, 2003 ADHD syndrooma, Peruskastike kalalle   • Vko 13, 2003. Norjalaisen lohen ahdinko, Kalasta ruokaa ....   • Vko 14, 2003. Suomalainen kalankasvatus, Juustoiset haukifileet.   • Vko 15, 2003 Kalan pakastaminen, Tomaatti-ahvenkeitto   • Vko 16, 2003 VTT:n tutkimus, Pääsiäissilakat a`la Jäätteenmäki   • Vko 17, 2003 Kalakuolemat..   • Vko 18, 2003 EU-nimisuojat, kalafiletti   • Vko 19, 2003 Kala kohentaa mielialaa   • Vko 20, 2003 Catch&Release, Taimeninstituutti   • Vko 21, 2003 VHS kalatauti   • Vko 22, 2003 Motin lahna, Taattoin katiska   • Vko 23, 2003 Kala kasvattaa järkeä, Heikin haukipyörykät   • Vko 24, 2003 Taistelu ylipainoa vastaan   • Vko 25, 2003 Suurituloiset syövät kalaa, Harrin kuha   • Vko 26, 2003 Haukikato ulkosaaristossa   • Vko 27, 2003. Mätien saatavuus   • Vko 28, 2003 Kalakaupan rakennemuutos   • Vko 29, 2003 Kesäkalastusta, Hiilimuikut   • Vko 30, 2003 Yksi muikku, wokattua siikaa   • Vko 31, 2003 Kala on tarkka tuoreudestaan, KYKS:n tutkimus   • Vko 32, 2003, Varatuomari kalassa, Kuhaa purjopedillä   • Vko 33, 2003, Jokamiehen kalankäsittely, Lohta ja pinaattia   • Vko 34, 2003 Pekka Puska Suomeen, muniva kana 10 €   • Vko 35, 2003 Hukkaan heitettyä elämää, Kyyvedelle kalaan   • Vko 36, 2003 Röstiperunat ja savulohta, kalan erikoispiirteitä   • Vko 37, 2003 Sienet ja kala, Punaviinisuutari   • Vko 38, 2003 Lohen pakastaminen kokonaisena   • Vko 43, 2003. Bouillabaisse, Kalaruokaverkko 

Vko 26, 2003 Haukikato ulkosaaristossa


*********************************************
SUOMEN KALARUOAN YSTÄVÄT RY. KALARUOKAVERKKO*
26.6.2003 since 1996
*********************************************
Tämän tiedotteen aiheita ovat:
1. Kalamureke
2. Katokorvaus
3. Haukikato ulkosaaristossa
*********************************************

KALAMUREKE a`la Riitta Suominen

# 200 g ryöpättyä pinaattia tai nokkosia
# 2 rkl voita
# 500 g kalafileitä ( haukea, kuhaa, ahventa)
# 2 munaa
# 2 dl kerma
suolaa ja valkopippuria
korppujauhoja ja rasvaa vuokiin.

Hauduta ryöpättyä pinaattia voissa viitisentoista minuuttia. Jauha kala
tehosekoittimessa. Lisää siihen munat ja kerma. Mausta kalamassa
suolalla ja pippurilla. Voitele uunivuoka tai tarvittava määrä annos-
vuokia ja ripottele niihin korppujauhoja. Kaada pohjalle kalamassaa ja
pinaattisosetta vuorotellen. Kypsennä vesihauteessa 200 asteisessa
uunissa tunnin verran.
Tarjoile esimerkiksi viiriäisten munien, kuorittujen katkarapujen ja siian
mädin kera.
*********************************************
Juhannuksen jälkeisenä maanantaina Mikkelin leppoisalla torilla hilpeä
hanurin soittaja joutui suojautumaan sadekuurolta torikahvilan katoksen
alle. Kuuluvalla äänellä hän otti kantaa Suomen maatalouspolitiikkaan
aikovansa vaatia katokorvausta – yleisökatokorvausta, koska kuulijat
hänen ympäriltään kiiruhtivat sateensuojaan.
*********************************************
Mihin ovat hauet kadonneet, ihmettelevät kalastajat. Pahimmin on
todettu hauen kadonneen etelä- ja lounaisrannikkomme ulkosaaristosta.
Alan tutkijoiden mukaan hauen lisääntymiseen vaikuttavat kylmä ja
suolainen vesi, vesikasvillisuus, rihmalevät, ympäristömyrkyt ja kala-
taudit.
Paras mädin kehittymislämpötila on tutkijoiden mielestä 9-15 C:astetta
ja esimerkiksi 5-6 C:asteen lämpötila heikentää sitä huomattavasti.
Toisaalta veden lämpeneminen kehittää poikasille runsaasti ravintoa,
jonka vuoksi hauen poikaset hakeutuvatkin mataliin ja vähäsuolaisiin
rantavesiin. Veden suolapitoisuudella tutkijat katsovat olevan myös
merkitystä. 2-4 promillen suolapitoisuus alentaa mätimunien hedel-
möittymistä ja yli 8 promillen suolapitoisuus on liian korkea. Vesikasvil-
lisuudella on tärkeä osa nuoren hauen selviytymiselle koska se tarjoaa
väijyntäpaikkoja saalistaa. Rihmalevämatot ovat hauen mädin surma.
Rihmalevä alkoi lisääntyä rannikollamme 1980-luvun alussa ja sen on
todettu aiheuttavan joko mädin tukehtumisen hapen puutteeseen tai
sen kemiallinen vaikutus tappaa ne. Syitä lienee monia. Luonto on
ihmeellinen. Ulkosaariston hauista lypsetyistä mätimunista syntyneiden
poikasten kuolleisuus on huomattavasti suurempi kuin sisäsaariston
sukulaisten. Onko lisääntymishäiriöiden syy raskasmetallit ja muut
ympäristömyrkyt, ihmettelee Riista- ja kalatalouden tutkija Petri
Suuronen sekä Helsingin yliopiston tutkija Hannu Lehtonen Kalatalouden
keskusliiton julkaisemassa Kalastaja –lehden kesäkuun numerossa 2003?

 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2335510
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net