Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Vko 2,2006 Pakkaset antaisivat madetta   • Vko 3,2006 Mitä made maksaa?   • Vko 4, 2006 Stockmann herkun kalanhintoja   • Vko 6, 2006 Kalaisat toastit Wiljam Pyy   • Vko 7, 2006 Töölön ruokahuolto ontuu   • Vko 8, 2006, Kalan kypsentäminen   • Vko 9,2006 Merikrotti (Lophius piscatorius)   • Vko 10, 2006 Kaksi merikrottiohjetta Espanjasta   • Vko 11, 2006 Mateen nylkeminen   • Vko 12, 2006 Kaikki ravuista. Osa 1/2   • Vko 13, 2006 Pangasius, kala Vietnamista.   • Vko 14, 2006 Kaikki ravuista. Osa 2/2   • Vko 16 ja 17 2006. Kalastus alkamassa.   • Vko 21, 2006 Pahoittelemme kalan menekkiä....   • Vko 23, 2006 Painonnostaja vai painonvartija   • Vko 25, 2006 Norjalaisella lohella hintapaineita   • Vko 26, 2006 Sadonkorjuun aika   • Vko 30, 2006 Hoki-kalaa Valamossa   • Vko 34, 2006 Saalispäiväkirja 24.8.2006   • Vko 37, 2006 Kilohailit öljyssä- säilyke.   • Vko 38, 2006 Graavilohi vai suolalohi   • Vko 39, 2006 Kokinoma.com- verkkokauppa avattu.   • Vko 40, 2006 Helsingin silakkamarkkinat. Kalaliemi ruodoista   • Vko 41, 2006 Kalakaupan ihanuus ja kurjuus   • Vko 42, 2006 Kala liikkuu mutta niin liikkuu pääomatkin.   • Vko 43, 2006 Valmistamme kalakukkoja tilauksesta.   • Vko 44, 2006 Shop-in-shop, Kauppa kaupassa   • Vko 45, 2006 Kalankäsittelykurssit alkavat   • Vko 47, 2006 Joulukalat: sillit, mädit ja lipeäkala.   • Vko 48, 2006 Silli tullataan EU:n alueelle Göteborgissa...   • Vko 49, 2006 Sillisaalis on sokerisuolattava heti pyynnin jälkeen.   • Vko 49, 2006 WWF näyttää vihreää valoa ahvenelle,hauelle....   • Vko 50, 2006 Muna ja munakello samassa kuoressa   • Vko 50, 2006 Suussa sulavaa tietoa   • Vko 51, 2006 Mätiä ei syödä kuin puuroa.   • Vko 51, 2006 (jouluextra) Kalaruokaverkon postituslista.   • Vko 52, 2006 Vuosi vaihtuu, mutta muuttuuko ruokatottumukset 

Vko 37, 2006 Kilohailit öljyssä- säilyke.


KALARUOKAVERKKO Jäsentiedote
Vko 37
--------------------------------------------------------------------------------

Tässä tiedotteessa:
Kilohailit öljyssä
Syötäviä sanoja
--------------------------------------------------------------------------------

Yhdistyksemme yksi alkuperäisistä, yli kymmenen vuoden takaisista teeseistä oli se, että valmistamme vain itse valmistettuja kalaruokia. Kaupan keinot ovat kuitenkin monet. Olemme säilöneet kovalevyllemme ohjeita tonnikalasta, jopa hiutaleina purkissa ja kyllä sitä voi syödä esimerkiksi salaateissa. Sortimenttia on monia. Nyt Inex Partners Oy on aloittanut tuomaan maahamme Kilohailia öljyssä (kts kuva etiketistä). Kala on todennäköisesti kalastettu Riianlahden vesiltä, siis Itämerestä, eikä kala katso kenen aluevesillä se ui. Aiemmin monet jäsenemme ovat kommentoineet laivamatkoiltaan tuomastaan virolaisesta sprotista. Se on samankaltainen tuote, Savustettu kilohaili täyssäilykkeenä. Sitä on kehuttu mainioksi iltapalaksi ruisleivän päällä. No, säilykepurkin öljystä voidaan olla montaa mieltä. Tämä ensin mainittu Inex Partners Oy:n maahantuoma tuote todettiin laadultaan tasaiseksi, miedosti savustetuksi, onnistuneeksi välipalatuotteeksi. Siis sitä leivälle tai omeletin täytteeksi.Miksi mennä merta edemmäs kalaan.

Katso oikealla ihan itse ottama haileaksi jäänyt kuva sprottipurkeista.

Suomen kilohailimarkkinat
Maustekala maassamme valmistetaan kilohailista ja siitä myös valmistetaan jonkin sortin anjovista, mutta muistikuvani mukaan me emme kalasta EU:n meille suomaa kilohailikiintiötämme. Jostakin kumman syystä. Liitän tähän 2000-luvun vaihteessa Latvian kilohailikiintiön. He arvostavat tätä pientä, silakan omaista kalaa ja myyvät nyt sitä meille jalostettuna.
--------------------------------------------------------------------------------
Asetuksella säädetään Latvian lipun alla purjehtivien kalastusalusten kalastusmahdollisuudet yhteisön vesillä. Latvialaiset voivat kalastaa yhteisön vesillä silakkaa 2 500 tonnia, turskaa 2500 tonnia, lohta 2200 kpl ja kilohailia 6000 tonnia.

Lähde: RKTL:n (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) ehdotus EU:lle.
--------------------------------------------------------------------------------

Jaakko Raholan laajat sivut syötäviä sanoja kirjaimen K- kilohaili kertoo seuraavaa:

Kilohaililla ei ole mitään tekemistä kilon kanssa, vaan nimitys tulee viron kielestä, jossa kilohaili on kilu. Erotukseksi oikeasta hailista puhuttiin siis kilohailista, kun tarkoitettiin silakan serkkua Clupea sprattus.
Viron nimitys kilu on kielitieteilijöiden mukaan kala-sanan diminutiivimuoto, pikkukala. Samantyyppinen "pienentävä" a-i-muunnos esiintyy suomessakin – yleisin lienee akkuna – ikkuna. Alkumuotohan on venäjän okno, joka äännetään aknoo. Köyhässä Suomessa olivat akkunat yleensä pieniä, joten niistä tuli ikkunoita.
Englanniksi kilohaili on sprat, saksaksi Sprotte. Vastaava sana esiintyy ainakin puolassa ja ranskassa, kuten myös kalan tieteellisessä nimessä. Senkin alkuperä liittyy kalan pienuuteen, sillä monetkin samannäköiset sanat germaanisissa kielissä ovat merkinneet pieniä ja nuoria asioita, kuten pikkukaloja, pikkupoikia ja versoja. Norjassa ja tanskassa kilohaili on brisling. Tämä sana on väännös saksan sanasta breitling, joka viittaa kalan ruumiinmuotoon – se on suhteellisesti leveämpi, toisin sanoen korkeampi, kuin solakamman muotoinen silli. Venäjään on siirtynyt vironkielinen nimi muodossa kilka.
Tähän kokoelmaan kilohaili pääsi, koska sen muunkielisiä nimiä, noita yllämainittuja sprottia ja brislinkiä käytetään usein säilykepurkeissa, kun valmistaja haluaa saada tuotteelleen enemmän menekkiä kuin kilohailisäilykkeelle olisi mahdollista. Onhan hienoa puhua sproteista tai brislingsardiineista! Kyselin kerran asiaa joltain maahantuojalta ja ihmettelin, miksi ei kehdata painaa etikettiin oikeaa suomalaista nimitystä. Sieltä joku talousopettaja vastasi, että kalabiologit sanovat Atlantin kilohailin olevan niin erilainen kala, että sitä voi hyvällä omallatunnolla nimittää brislingiksi eikä puhua kilohailista mitään. Ajattelin esittää vastakysymyksen, miksi kaupassa sitten puhutaan vain omenahillosta, vaikka eri omenalajikkeet eroavat toisistaan paljon, paljon enemmän kuin Atlantin ja Itämeren kilohailit konsanaan toisistaan. Mutta en sitten puhunut mitään, kun se talousopettaja oli niin tosissaan vastauksensa kanssa.
Yllättävän harvoin näkee kalakaupassa tuoretta kilohailia. Itämeren rannoilla siitä tehdään anjovista eli maustekalaa, silakkamarkkinoittemme kakkostuotetta, joka nykyisin näyttää saaneen päätuotteen aseman. Eihän suolasilakan laadulla kilpailla ainakaan Helsingin silakkamarkkinoilla, vain maustekalan! Aito anjovis on Atlantin ja Välimeren pikkukala, josta meillä käytetään nimeä sardelli, jottei syntyisi sekaannusta kilohailianjoviksen kanssa.

Lähde: www.ruokasanastot.net

 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2547243
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net