Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Vko 2,2006 Pakkaset antaisivat madetta   • Vko 3,2006 Mitä made maksaa?   • Vko 4, 2006 Stockmann herkun kalanhintoja   • Vko 6, 2006 Kalaisat toastit Wiljam Pyy   • Vko 7, 2006 Töölön ruokahuolto ontuu   • Vko 8, 2006, Kalan kypsentäminen   • Vko 9,2006 Merikrotti (Lophius piscatorius)   • Vko 10, 2006 Kaksi merikrottiohjetta Espanjasta   • Vko 11, 2006 Mateen nylkeminen   • Vko 12, 2006 Kaikki ravuista. Osa 1/2   • Vko 13, 2006 Pangasius, kala Vietnamista.   • Vko 14, 2006 Kaikki ravuista. Osa 2/2   • Vko 16 ja 17 2006. Kalastus alkamassa.   • Vko 21, 2006 Pahoittelemme kalan menekkiä....   • Vko 23, 2006 Painonnostaja vai painonvartija   • Vko 25, 2006 Norjalaisella lohella hintapaineita   • Vko 26, 2006 Sadonkorjuun aika   • Vko 30, 2006 Hoki-kalaa Valamossa   • Vko 34, 2006 Saalispäiväkirja 24.8.2006   • Vko 37, 2006 Kilohailit öljyssä- säilyke.   • Vko 38, 2006 Graavilohi vai suolalohi   • Vko 39, 2006 Kokinoma.com- verkkokauppa avattu.   • Vko 40, 2006 Helsingin silakkamarkkinat. Kalaliemi ruodoista   • Vko 41, 2006 Kalakaupan ihanuus ja kurjuus   • Vko 42, 2006 Kala liikkuu mutta niin liikkuu pääomatkin.   • Vko 43, 2006 Valmistamme kalakukkoja tilauksesta.   • Vko 44, 2006 Shop-in-shop, Kauppa kaupassa   • Vko 45, 2006 Kalankäsittelykurssit alkavat   • Vko 47, 2006 Joulukalat: sillit, mädit ja lipeäkala.   • Vko 48, 2006 Silli tullataan EU:n alueelle Göteborgissa...   • Vko 49, 2006 Sillisaalis on sokerisuolattava heti pyynnin jälkeen.   • Vko 49, 2006 WWF näyttää vihreää valoa ahvenelle,hauelle....   • Vko 50, 2006 Muna ja munakello samassa kuoressa   • Vko 50, 2006 Suussa sulavaa tietoa   • Vko 51, 2006 Mätiä ei syödä kuin puuroa.   • Vko 51, 2006 (jouluextra) Kalaruokaverkon postituslista.   • Vko 52, 2006 Vuosi vaihtuu, mutta muuttuuko ruokatottumukset 

Vko 49, 2006 Sillisaalis on sokerisuolattava heti..


KALARUOKAVERKKO Tiedote
7.12.2006 klo 14.15
--------------------------------------------------------------------------------

Maapallomme meriä uhkaa monien kalalajien loppuminen, sukupuutto ja esimerkiksi turskakannat ovat romahtamispisteessa. Tätä mieltä on ainakin WWF.

Kalakannat ovat vaarassa: nykymenolla tuhoamme maailman merten luonnon monimuotoisuuden alle 50 vuodessa, mikäli emme muuta toimintatapojamme merten hyödyntämisessä ja ota merten likaamista ja ilmastomuutosta vakavissamme.
Syvänmerenkalastusta voidaan nykymenetelmin tehdä troolaten jopa kahden kilometrin syvyydessä. Näissä syvyyksissä paine-, valaistus- ja lämpötilaolosuhteet ovat eliöiden kasvun kannalta hyvin epäedulliset ja kalat kasvavat hyvin hitaasti. Kohdistettaessa jatkuvasti kalastuspainetta yli 80-vuotiaisiin ikipimeän merenpohjan asukkaisiin vaarannetaan näiden lajien tulevaisuus.

Ylikalastus on seurausta kalastusmenetelmien kehittymisestä. Kalaparvet jäljitetään nykyisin satelliittipaikantimin ja kaikuluotaimin. Ne pyydetään hydraulisin pyydyksin sellaisiltakin alueilta, jonne aikaisemmin ei ollut asiaa.

Osasyy ylikalastusongelmaa ovat väärin kohdistetut kalastustuet, joiden turvin on rakennuttu suurempia ja tehokkaampia kalastusaluksia, jotka ovat lisänneet kalastusponnistusta mutta myös uhkaa mereisille ympäristöille.

Tehokkaiden kalapyydyksien saaliiksi jää myös paljon ei-toivottua saalista. Myös osa
halutuista lajeista on liian pienikokoista kalamarkkinoille. Sivusaaliina kalastajien
pyydyksiin jää vuosittain mm. satojatuhansia vesilintuja, pyöriäisiä ja kilpikonnia.
Yksinomaan Pohjanmerellä, Itämerellä ja Kelttimerellä, Pohjois-Atlantilla menettää
henkensä jopa 10 000 pyöriäistä vuosittain kalanpyydyksissä.


--------------------------------------------------------------------------------


SILLIT kalastetaan ja tuodaan meille Norjan ja Islannin vesiltä ja ne tullataan
EU:n alueelle Göteborgissa.

Silln suolauksesta on lisätietoa luettavissa ylläolevasta linkistä. Viime viikolla kerroimme kalan suolauksesta yleensä, nyt on tiedotteeseen lisätty tynnyrisuolauksesta kertova seikkaperäinen tietoisku. Siinä todetaan mm. että sillisaalis on sokerisuolattava heti pyynnin jälkeen.

RUNSAS SUOLAMÄÄRÄ TUHOAA ALKUPERÄISEN MIKROBIFLOORAN LÄHES KOKONAAN.


--------------------------------------------------------------------------------


Kalan kudosten entsyymitoiminta ei edellä mainituilla suolamäärillä kuitenkaan
kokonaan esty ja tähän perustuukin tynnyrikalan kypsyminen. Lihasten proteiini
pilkkoontuu vähitellen, kala pehmenee ja saa herkullisen maun. Kesällä pyydetty silli
kypsyy nopeammin, eikä se kestä pitkää säilytystä. Tätä silliä meillä syödään herkkuna uuden sadon perunoiden kanssa. Syksyinen silli säilyy huomattavasti paremmin ja siitä valmistetaankin monia erilaisia haarukkapalasillejä.


--------------------------------------------------------------------------------


Tätä Tietoiskua sillit ollaan laatimassa 2006 jouluksi, jonka vuoksi emme aio pilata
postituslistamme lukijoiden Joulua, mutta joitakin poimintoja haluamme tähän liittää mitkä tekijät voivat pilata tynnyrisillin ja yleensä tynnyrikalan.



Ellei saalista suolata heti pyynnin jälkeen, saattavat suoliston entsyymit hajottaa vatsaonteloa ympäröiviä kudoksia joissa alkaa mikrobiologinen pilaantuminen.

Joissakin tuontisillieristä on löydetty kohonneita histamiini pitoisuuksia, jolloin
ko. erät ovat hyljätyt tullin toimesta.

Tynnyrikala sisältää runsaasti rasvaa, joka kudosten pehmetessä hajoaa laukan pinnalle. Rasva hapettuu helposti ja ainoa keino ehkäistä tämä on säilyttää kalat ilmalta suojattuna.

Puolisäilykkiden valmistuslinjalla voidaan tehdä myös virheitä. Linjan saastuttanutta pilaajabakteeria on erittäin vaikea tuhota ja sitä koetetaan tehdä runsaalla vesihuuhtelulla. Ilmiö on ajoittainen, mutta se on joskus saattanut pysäyttää säilyketehtaan tuotannon useiksi viikoiksi.

 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2523748
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net