Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Vko 1, 2007 Tuoremätien saatavuudet (taulukko)   • Vko 2, 2007 WWF kehottaa välttämään näiden kalojen ostamista   • Vko 3, 2007 Öljykatastrofi, norjalaisten kassilohi   • Vko 4, 2007 Kalakukko-Le poisson croute/ Poisson et porc .   • Vko 5, 2007 Kalakeitto voitti kalapuikot.   • Vko 6, 2007 JP Chenet on ranskalainen viinibrändi   • Vko 7, 2007 Laskiaisen jälkeen paastotaan   • Vko 8, 2007 Koiran vuodesta sian vuodeksi. Virolaista kuhaa.   • Vko 9, 2007 Laulava kalaruoan ystävä Andalusiasta, Vihreät ruodot...   • Vko 10, 2007 Jos on tarvetta laihtua, vaihda kalaan, se on siinä!   • Vko 11, 2007 Punainen viiva, haukikausi lähestyy.   • Vko 12, 2007 Haukiohjeita, äyriäissivut uusiksi   • Vko 12, 2007 (EXTRA) Kalan Valmistustapoja, keittäminen   • Vko 13, 2007 Eettinen kuluttaminen. Mitä se on?   • Vko 14, 2007 Carne humana, päivä ilman lihaa   • Vko 15, 2007 Kala-, kana- ja lihaliemi- kuutiot me tunnemme...   • Vko 16, 2007 Suolaton kala on kuin talo ilman aitanpolulla astelevaa...   • Vko 17, 2007 Tapas ei ole ateria, mutta Vappuna...   • Vko 18, 2007 Ankeriaan savustaminen, antibioottien tärkeys   • Vko 19, 2007 Ruokaöljyissä löytyy, valmisruokien säilyminen   • Vko 20, 2007 Testaa, hallitsetko sinä syömisen   • Vko 21, 2007 Matkaraportti Pielisjokea Pieliselle..   • Vko 22, 2007 Elintarvikkeet kesähelteellä, uutta perunaa   • Vko 23, 2007 Karjatalouden kasvihuonepäästöt 18 %.   • Vko 24, 2007 Karppia Töölön lahdelta, silliä ja uutta perunaa.   • Vko 25, 2007 Kalaa, kanaa vai grillimakkaraa Juhannuksena   • Vko 26, 2007 Alko tekee itsensä tarpeettomaksi   • Vko 27, 2007 Kalasta itse kalasi – jää rahaa muuhun.   • Vko 28, 2007 Kalastusraporttti Irlannista   • Vko 29, 2007 Kalansaalis torstaina 19.7. – loistava tulevaisuus   • Vko 30, 2007 Verkkojen kokeminen yli veneen partaan   • Vko 31 2007 Turvalliset elintarvikkeet   • Vko 32 2007 Kasvihuoneilmiö   • Vko 33 2007 Kuluttajalla on oikeus tietää ruuan alkuperä   • Vko 34 2007 Kuluttajat elintarvikeviidakossa,hanke opastaa   • Vko 35 2007 Saimaannieriää kalatiskissä   • Vko 36 2007 Siian kasvatus lisääntyy Suomessa   • Vko 37 2007 Ruokaleivän hinta noussut   • Vko 38 2007 Sammen kasvatus alkanut Suomessa   • Vko 39 2007 Alle kilolla rehua tuotetaan jopa kilo kirjolohta   • Vko 40 2007 Palellaan sanoi Paellan tekijä   • Vko 41 2007 Kalamurekkeet, paistaminen ja hiillostaminen.   • Vko 42 2007 Sydämellisesti kuituja   • Vko 43 2007 Kalassa on proteiineja 14, 23 prosenttia   • Vko 44 2007 Suomalaisten ruokakori uhkaa hupenevia sademetsiä   • Vko 45 2007 Tarunhohtoinen hedelmä   • Vko 46 2007 Saimaannieriä on parhaimmillaan paistettuna   • Vko 47 2007 Sydänliitto myöntää Sydänmerkki-aterian käyttöoikeuksia   • Vko 48 2007 Jouluiloa ilman lisäkiloja   • Vko 49 2007 Palautuspullojen valikoima laajenee 1.1.2008   • Vko 50 2007 Balin ilmastokokouksessa....   • Vko 51 2007 Kalakauppiaalla on jouluna paras apaja   • Vko 52 2007 Kalaruokaverkon vuoden 2007 viimeinen tiedote 

Vko 6, 2007 JP Chenet on ranskalainen viinibrändi


KALARUOKAVERKKO Tiedote
6.2.2007
--------------------------------------------------------------------------------
JP Chenet on maailman myydyin ranskalainen viinibrändi ja samalla Suomen ykköspunaviini vuoden 2006 myyntitilastoissa.

JP Chenet -viinien valmistuksessa mikään ei ole sattumanvaraista ja hallitsematonta. Vuodesta toiseen tuottaja Les Grands Chais de France pystyy valmistamaan viinejä, jotka ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä, laadultaan tasaisia ja vastaavat kuluttajien odotuksia. Kun perinteiset viinitalot syyttävät satokauden sääolosuhteita laadunvaihtelusta eri vuosikertojen välillä, Chenet'n viinit tukeutuvat teknologiaan ammattitaitoisen viinintekijän käsissä.

Lähtökohtana on selkeä strategia siitä, millaista viiniä Les Grands Chais de France tavoittelee. Pääviinintekijä Bruno Kesslerin mukaan maailman viinityypit voidaan määritellä nelikentän avulla, jossa elementtejä ovat viinin täyteläisyys vastaan keveys, toisena parina kypsytystä vaativa vastaan nuorena juotava. Vanhat eurooppalaiset viinit ovat tyypillisesti keveitä ja kaipaavat kypsytystä, poikkeuksena laadukkaat ranskalaiset Grand Crut, jotka voivat olla konsentraatioltaan melko täyteläisiä. Uuden maailman viinit puolestaan ovat Kesslerin näkemyksen mukaan nuorina juotavia ja usein kevyitä.

Chenet'n markkinarako löytyy viinityypistä, joka on sekä täyteläinen että valmis nautittavaksi nuorena. Kilpailijoina Kessler pitää lähinnä vain Uuden Seelannin viinejä, joiden tuotantomäärät tosin eivät riitä vastaamaan eurooppalaiseen kysyntään.

Teknologia apuun korjuuajan määrittelyssä

Kuinka tavoiteltuun lopputulokseen päästään, on puhdasta enologiaa eli viinitiedettä. Kessler selittää, että vaikka valtaosa rypäleistä on korjuuhetkellä kypsyydeltään optimaalisia, osa jää raaoiksi ja jotkut ovat ylikypsiä. Kuumassa säässä rypäleet saattavat kypsyä liian nopeasti, eli niissä on runsaasti sokeria, mutta happorakenne ei ehdi kehittyä. Nämä konsentroituneet rypäleet aiheuttavat viininvalmistajalle ongelmia, sillä runsas sokeri saattaa lopettaa käymisprosessin ennenaikaisesti, ja epätasapainoinen koostumus vaikuttaa viinin ominaisuuksiin negatiivisesti.

Chenet'n ratkaisu on rypäleiden lajittelu kypsyysasteen mukaan ja poikkeavan valmistusprosessin valinta konsentroituneille rypäleille. Kun perinteisesti viinirypäleiden sopiva korjuuhetki todetaan kiertämällä tarhoja ja maistamalla rypäleitä, Chenet'n tarhat tutkitaan tätä tarkoitusta varten kehitetyllä laitteella. Suurta siivilää muistuttava, kolmiulotteista tekniikkaa hyödyntävä laite ilmaisee optimaalisen korjuuajankohdan muun muassa rypäleiden koon ja värin perusteella.

Konsentroituneet rypäleet erikoiskäsittelyyn

Normaalisti punaviinin valmistusprosessissa rypäleiden käyminen tapahtuu terästankeissa tai tammitynnyreissä, kontrolloidussa lämpötilassa siten, että rypäleiden kuoret ja rangat ovat jatkuvassa kontaktissa mehun kanssa. Noin 10 päivää kestävän alkoholikäymisen ja maseraation jälkeen viini puristetaan, toinen eli malolaktinen käyminen sallitaan ja sitten viinin annetaan kypsyä.

Chenet valmistaa korkean sokeripitoisuuden omaavat, konsentroituneet rypäleet siten, että maseraation sijaan rypäleitä kuumennetaan hetkeksi 70-80 celsiusasteeseen, minkä jälkeen mehu saa olla kuorikontaktissa vain seitsemästä kahteentoista tuntiin. Sen jälkeen viini puristetaan ja valmistus jatkuu alkoholikäymisellä, maitohappokäymisellä ja kypsymisellä. Thermomenetelmäksi kutsutulla valmistuksella rypäleistä saadaan irti enemmän polyfenoleita eli tanniineja, jolloin viinin rakenne paranee.

Kun eri rypäleet on joko perinteistä tai thermomenetelmää hyödyntäen saatu halutunlaisiksi viiniraaka-aineiksi, on jäljellejäävä työ enologien ammattitaidosta kiinni. Sekoitustyöhön osallistuu Les Grands Chais de Francen koko 24-henkinen viinintekijöiden tiimi.

Chenet tunnetaan vinokaulapullostaan

Chenet on maailman myydyin ranskalainen viinimerkki, jota myydään yli 130 maassa. Suurimmat markkina-alueet ovat Hollanti, Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Pohjoismaat. Yhdysvalloissa markkinat ovat parhaillaan kehittymässä.

Jotta Chenet-viiniä riittäisi vastaamaan maailmanlaajuiseen kysyntään, on tuottajan vuosittainen raaka-ainetarve peräti 200 miljoonaa litraa vuodessa. Puolet määrästä ostetaan valmiina erinä, jotka tuottaja sitten sekoittaa, ja puolet valmistetaan itse. Pyrkimys tinkimättömään laatuun ulottuu rypäletarhoihin saakka, ja Chenet onkin jo usean vuoden ajan pyrkinyt pitkäaikaisiin sopimuksiin viininviljelijöiden kanssa. Rypäleiden laadun varmistamiseksi viljelymenetelmät on tarkkaan arvioitu ja prosesseja seurataan tiiviissä yhteistyössä.

Maailman myydyimmän ranskalaisviinin salaisuus alkaa valjeta: moderni valmistusteknologia, viinintekijöiden ammattitaito, kuluttajan tarpeisiin vastaaminen, kilpailukykyinen hinta, pettämätön laatu, toimiva jakelu. Unohtamatta mielenkiintoista pakkausta. Anekdootin mukaan Chenet'n pulloa on Suomessa joskus yritetty palauttaa Alkoon, koska sen vinoa kaulaa on luultu vialliseksi. Bruno Kessler nauraa ja sanoo, että pullon muoto on hyvin harkittu. - Vinous tekee pakkauksesta erottuvan ja puoleensavetävän.
--------------------------------------------------------------------------------

Kuluttajan tarpeet – meidän on vaadittava enemmän

Tämän päivän kuluttaja haluaa syödä tuoretta, maukasta ja turvallista ruokaa. Myös elintarvikkeiden terveellisyys, elintarviketuotannon eettisyys, ruoan koostumus ja ravintoaineiden vaikutukset ovat ajankohtaisia teemoja. Suomalaiset maanviljelijät, teollisuus, kauppa, kuluttajat, neuvonta ja hallinto luovat yhdessä Suomesta vahvaa elintarvikkeiden laatumaata. Ainutlaatuisen elintarvikeketjun laatutyön perustana on toimialan yhteinen sitoutuminen kansalliseen elintarviketalouden laatustrategiaan. Ottaako kauppa nämä kuluttajasta lähtöisin olevat tarpeet aina huomioon?

Elintarviketalouden laatustrategian tavoitteena on kehittää kotimaisen elintarvikeketjun vahvuuksia, kuten kuluttajan luottamukseen perustuvaa kilpailuetua ja yhteisen toiminnan tehostumiseen perustuvaa kilpailukykyä. Strategialla halutaan vahvistaa myös kotimaisen elintarviketalouden yhteiskuntavastuullista toimintatapaa sekä parantaa kuluttajan tietoisuutta kotimaisen elintarviketalouden toiminnasta ja sen kokonaisvaikutuksista.

 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2602246
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net