Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Vko 1, 2007 Tuoremätien saatavuudet (taulukko)   • Vko 2, 2007 WWF kehottaa välttämään näiden kalojen ostamista   • Vko 3, 2007 Öljykatastrofi, norjalaisten kassilohi   • Vko 4, 2007 Kalakukko-Le poisson croute/ Poisson et porc .   • Vko 5, 2007 Kalakeitto voitti kalapuikot.   • Vko 6, 2007 JP Chenet on ranskalainen viinibrändi   • Vko 7, 2007 Laskiaisen jälkeen paastotaan   • Vko 8, 2007 Koiran vuodesta sian vuodeksi. Virolaista kuhaa.   • Vko 9, 2007 Laulava kalaruoan ystävä Andalusiasta, Vihreät ruodot...   • Vko 10, 2007 Jos on tarvetta laihtua, vaihda kalaan, se on siinä!   • Vko 11, 2007 Punainen viiva, haukikausi lähestyy.   • Vko 12, 2007 Haukiohjeita, äyriäissivut uusiksi   • Vko 12, 2007 (EXTRA) Kalan Valmistustapoja, keittäminen   • Vko 13, 2007 Eettinen kuluttaminen. Mitä se on?   • Vko 14, 2007 Carne humana, päivä ilman lihaa   • Vko 15, 2007 Kala-, kana- ja lihaliemi- kuutiot me tunnemme...   • Vko 16, 2007 Suolaton kala on kuin talo ilman aitanpolulla astelevaa...   • Vko 17, 2007 Tapas ei ole ateria, mutta Vappuna...   • Vko 18, 2007 Ankeriaan savustaminen, antibioottien tärkeys   • Vko 19, 2007 Ruokaöljyissä löytyy, valmisruokien säilyminen   • Vko 20, 2007 Testaa, hallitsetko sinä syömisen   • Vko 21, 2007 Matkaraportti Pielisjokea Pieliselle..   • Vko 22, 2007 Elintarvikkeet kesähelteellä, uutta perunaa   • Vko 23, 2007 Karjatalouden kasvihuonepäästöt 18 %.   • Vko 24, 2007 Karppia Töölön lahdelta, silliä ja uutta perunaa.   • Vko 25, 2007 Kalaa, kanaa vai grillimakkaraa Juhannuksena   • Vko 26, 2007 Alko tekee itsensä tarpeettomaksi   • Vko 27, 2007 Kalasta itse kalasi – jää rahaa muuhun.   • Vko 28, 2007 Kalastusraporttti Irlannista   • Vko 29, 2007 Kalansaalis torstaina 19.7. – loistava tulevaisuus   • Vko 30, 2007 Verkkojen kokeminen yli veneen partaan   • Vko 31 2007 Turvalliset elintarvikkeet   • Vko 32 2007 Kasvihuoneilmiö   • Vko 33 2007 Kuluttajalla on oikeus tietää ruuan alkuperä   • Vko 34 2007 Kuluttajat elintarvikeviidakossa,hanke opastaa   • Vko 35 2007 Saimaannieriää kalatiskissä   • Vko 36 2007 Siian kasvatus lisääntyy Suomessa   • Vko 37 2007 Ruokaleivän hinta noussut   • Vko 38 2007 Sammen kasvatus alkanut Suomessa   • Vko 39 2007 Alle kilolla rehua tuotetaan jopa kilo kirjolohta   • Vko 40 2007 Palellaan sanoi Paellan tekijä   • Vko 41 2007 Kalamurekkeet, paistaminen ja hiillostaminen.   • Vko 42 2007 Sydämellisesti kuituja   • Vko 43 2007 Kalassa on proteiineja 14, 23 prosenttia   • Vko 44 2007 Suomalaisten ruokakori uhkaa hupenevia sademetsiä   • Vko 45 2007 Tarunhohtoinen hedelmä   • Vko 46 2007 Saimaannieriä on parhaimmillaan paistettuna   • Vko 47 2007 Sydänliitto myöntää Sydänmerkki-aterian käyttöoikeuksia   • Vko 48 2007 Jouluiloa ilman lisäkiloja   • Vko 49 2007 Palautuspullojen valikoima laajenee 1.1.2008   • Vko 50 2007 Balin ilmastokokouksessa....   • Vko 51 2007 Kalakauppiaalla on jouluna paras apaja   • Vko 52 2007 Kalaruokaverkon vuoden 2007 viimeinen tiedote 

Vko 9, 2007 Laulava kalaruoan ystävä Andaluciasta


KALARUOKAVERKKO Tiedote
27.2.2007
--------------------------------------------------------------------------------
MILLÄ KALOILLA ON VIHREÄT RUODOT?

Tiettävästi ainoastaan kahdella: nokkakala ja kivinilkka. Niiden luustossa on viviniaatiksi kutsuttua väriainetta, jonka käytännön merkitystä ei tunneta.
Lähde: Tieteen kuvalehti 4/2007
--------------------------------------------------------------------------------
HYVÄ MADETALVI
Jokavuotisen maderuoan valmistajat ovat tyytyväisiä, koska viime talveen verrattuna myös Etelä-Suomessa on tänä vuonna saatu kohtuuhintaista hyvin. Yöllinen mateen pilkkiminen on vapaa-ajan kalastajien mielipuuhaa. Ja mitä kovempi pakkanen sitä parempi ennuste on saada saalista. Hyvät varusteet on oltava, lämmintä yllä ja alla. Madepilkkijä tarvitsee syötiksi särjen tai kuoreen, tuhti vapa ja siima - naru, jonka päässä jykevä koukku, koukkuhara. Monet sanovat, että se on vaivan arvoista ja vie voiton kukkoahventen pilkkimisestä. Vaikka tutkijat ovat todenneet, ettei made katso säätä lähtiessään kosioreissulle väittämä on, että pimeä ja kylmä, vahva jääpeite motivoi mateen.
Tärkeää mateen pyynnissä on tietää mateen uintireitit järven/meren pohjassa.
--------------------------------------------------------------------------------
Martti Wallèn - laulava kalaruoan ystävä Andaluciasta

(Kuva suurenee napsauttamalla sitä.)

Martti Christian Wallèn päätti syntyä Helsingissä vuonna 1948. Nuoruusvuodet hän vietti Pitkänsillan tuollapuolen Kalliossa eli hän on näinollen paljasjalkainen Sörkan kundi. Martin nuoruus oli täynnä laulua ja kitaransoittoa. Musiikinalkeet hän oppi Cantores Minores-poikakuorossa. Elämänuraa harkitessaan hän oli vakaasti sitä mieltä, että haluaa joko näyttelijäksi tai kokiksi.


Nauttiminen alkaa

Paperit olivat jo vetämässä sekä Teatterikorkeaan että Ravintolakouluun. Kaikkien yllätykseksi kävi kuitenkin toisin: hän aloitti opinnot Kuopion ortodoksisessa pappisseminaarissa. Tosin pappia hänestä ei tullut, mutta saipa kuitenkin nuorimies elämänkokemusta ja kanttorin paperit. Kanttorintyön ohella Martti sitten jatkoi opiskelujaan Sibelius-Akatemiassa, suoritti tutkinnot ja piti ensikonsertin Helsingissä. Pikkuhiljaa myös Kansallisoopperan johto sai vihiä tästä nuoresta bassolupauksesta.
Toinen nuori basso Matti Salminen oli juuri saanut kiinnityksen Saksaan ja näin avautui Martille," ikäänkuin Manulle illallinen", vakanssi Bulevardin oopperassa. Vuonna 1975 hän debytoi Tukholman Kuninkaallisessa Oopperassa palkkamurhaaja Sparafugilen osassa Verdin Rigoletto oopperassa. Se oli alku pitkälle 30 vuotta kestäneelle uralle Ruotsissa ja muualla. Martilla on ollut paljon päärooleja meille kalaruuan ystävillekin tutuissa teoksissa, kuten

La Bohème
Figaron häät
Lentävä Hollantilainen
Don Giovanni
Ruusuritari
Die Walkùre
Taikahuilu

Joitakin mainitakseni....lista on todella pitkä...

Tukholman oopperan lisäksi Martti on esiintynyt muillakin estraadeilla sekä koti- että ulkomailla niin konsertti- kuin oopperasolistina. Ei sovi myöskään unohtaa hänen sydäntään lähellä olevia Suvisoittoja, joita Martti veti monen vuoden ajan. Sysmässä hän esiintyi aivan uudessa roolissa festivaalin taiteellisena johtajana ja viihdekonserttien tähtisolistina.

Joonas Kokkosen Viimeiset Kiusaukset oopperassa Martti Wallèn lauloi Ukko Paavo Ruotsalaisen pääroolin toistasataa kertaa niin koti- kuin ulkomailla. Hän onkin todennut osuvasti viitaten ortodoksiseen taustaansa:

"Meillähän jumalanpalveluksessa kaikki tekstit resitoidaan laulaen, joten tällainen ilmaisu on minulle hyvin tuttua. Sitä paitsi niin teoksen uskonnollisessa näkemyksessä kuin sen musiikissakin on selviä ortodoksisia vaikutteita. Kaiken kaikkiaan Viimeiset Kiusaukset on hengeltään ekumeeninen, jopa yleisinhimillinen teos. Jokaisella ihmisellä on ennemmin tai myöhemmin edessään taistelu viimeisellä hetkellä."

Eläkeläinen Martti Wallèn


Tapasin hyvinvoivan Martin joitakin vuosia sitten Helsingissä(kuva ei ole Helsingistä - valitettavasti). Hän kertoi olevansa "vapaaherra", kuten Marsalkka Mannerheim, eläkkeellä. Kertoi nauttivansa makoisia kalaruokia Espanjassa. Sieltä saimmekin häneltä arvokasta tietoa merikrotista, tuosta syvän meren rumiluksesta.

Aiemmin kerroin oopperasta Viimeiset Kiusaukset, mutta Martin sydäntä lähellä on myös toinen kiusaus - kalaruokiin lukeutuva Janssonin kiusaus. Pelle Janzon, jonka sanotaan olevan tämän makoisan ruuan "keksijä", on Martin baritonikollega Tukholman oopperasta, tosin eri vuosisadalta(Per Adolf "Pelle" Janzon 1844-89). Kaikki ruotsalaisherkut tulivat hyvin tutuiksi Martille niinä vuosina, jotka hän vietti sveamamman maassa ja hän on valmistanut "kiusauksia" senkin jälkeen hyvällä menestyksellä sekä Italiassa että Espanjassa!

Kainalotarina

Muistan kuinka Martti takavuosina kertoi vievänsä lentoteitse savusilakoita Rooman lähistöllä sijaitsevan huvilansa "päälle katsojalle", naapurille, pavarotille, italiaanolle. "Lentoteitse tuoreus ei muodostu ongelmaksi, sen sijaan maanteitse se ei onnistu", kertoi Martti. Sieltä kaukaa, 3000 km päästä, löytyi kuin löytyikin intohimoinen savusilakan ystävä.







Paellaa silloin kun paleltaa.



















© Heikki Karjalainen
24.2.2007

--------------------------------------------------------------------------------
WWF Suomi on tyytyväinen, että Suomen hallitus päätti tukea EU:n edistyksellistä linjaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. EU hyväksyi päätöksen vähentää kasvihuonekaasujaan 20 % vuoteen 2020 mennessä, vaikka Suomi ja Puola alkujaan sitkeästi vastustivat tätä. WWF korostaa, että asettautumalla eturintamaan ilmastonmuutoksen torjunnassa EU ja myös Suomi pikemminkin varmistavat oman kilpailukykynsä kuin heikentävät sitä.

WWF esittää kuuden kohdan reseptiä tehokkaampaan öljyonnettomuuden ehkäisyyn

I
Suomenlahden alusliikenteen valvonta- ja ilmoittautumisjärjestelmän toiminnassa on puutteita, joista viime viikkojen läheltä-piti -tilanteet ovat esimerkkejä. Viimeksi eilen kaksi rahtialusta kolaroi jäärännissä Suomenlahdella. WWF toivoo, että puutteet kartoitetaan pian, ja korjaavista toimista sovitaan Suomen, Venäjän ja Viron välillä. Suomen on erityisesti panostettava Venäjän kanssa loppukeväällä käytäviin neuvotteluihin, jotta voidaan avoimesti selvittää, miksi Propontis-tankkeri ehti ajaa puolen tunnin ajan väylän ulkopuolella, ilman että venäläiset alusliikenteen ohjaajat huomasivat mitään. WWF:n saamien tietojen mukaan myös alusliikenteen ohjausjärjestelmän Suomen vastuualueella on päivittäin tarvetta ottaa yhteyttä aluksiin ja näin varoittaa aluksia törmäyskursseista tai väylältä ulos ajautumisesta.
II
WWF vaatii, että Suomen, Venäjän ja Viron viranomaisten on tehtävä yhdessä jokaisen törmäyksen tai pohjakosketuksen jälkeen analyysi siitä, miten ja miksi haveri pääsi tapahtumaan, kuinka ennaltaehkäisevä valvonta- ja varoitusjärjestelmä toimi, ja miten vastaavanlainen haveri voidaan jatkossa estää.
III
WWF vaatii myös läpinäkyvyyttä aluksille tehtävistä varoitusten lukumäärästä ja havereiden syistä sekä valvontajärjestelmän kapasiteetin käyttöasteesta ja kansainvälisen yhteistyön toimivuudesta. "Öljyonnettomuuden ehkäisy on kansallinen intressi, ja myös poliittisten päättäjien on voitava seurata nykyjärjestelmän toimivuutta ja tarvittaessa edistettävä korjaavia toimenpiteitä", toteaa WWF:n meriasiantuntija, FT Sampsa Vilhunen.
IV
WWF tukee Merenkulkulaitoksen esille ottamaa vaatimusta Itämerellä matkaavan miehistön pakollisista talvimerenkulun taidoista. Suomen on toimittava aktiivisesti kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa ja muissa meriliikenteen toimielimissä tämän asian edistämiseksi. Myös tankkereita käyttävien ja vuokraavien yritysten on kiinnitettävä asiaan huomiota.
V
Suomen on oltava aktiivinen IMO:ssa myös kahden tärkeän lisäturvamääreen saamiseksi Itämeren PSSA-statuksen eli Itämeren erityisen herkän merialueen statuksen yhteyteen. Lisääntynyt tankkeriliikenne lisää luotsien käytön tarvetta, ja luotsaus on voitava liittää pakolliseksi lisäturvamääreeksi Itämeren keskeisille, vaikeasti navigoitaville alueille, kuten itäiselle Suomenlahdelle ja Tanskan salmiin. Lisäksi WWF esittää että saattohinaajat on saatava pakollisiksi tankkerien saapuessa satamiin.
VI
WWF toivoo, että tarve suurtankkereille erikseen kehitettävistä reitityksistä selvitetään viipymättä. Suomenlahden kaistajako on ollut hyvä ratkaisu, mutta WWF:n saamien tietojen mukaan Suomenlahdella käytössä olevat väylät eivät nyt kaikilta osin sovellu nk. suurtankkereille, joiden liikenne Suomenlahdella on voimakkaasti lisääntymässä Venäjän uusien öljysatamien valmistuessa.
--------------------------------------------------------------------------------
Kävelevä hai (Biologia)

Uuden-Guinean saaren Indonesian hallitseman länsiosan edustan merialueille tehty biologinen tutkimusretkii kartutti tunnettua eläinkuntaa 52 lajilla.
Amerikkalaisen luonnonsuojelujärjestön Conservation International kartoitti lajistoa 180 000 neliökilometrin laajuisella alueella, jonka eläimistö on maailman runsaslajisimpia. Kuuden viikon aikana kuudelta alle kahden hehtaarin alueelta löytyi 24 tuntematonta kalalajia, kahdeksan uutta sirkkaäyriäislajia ja 20 riuttoja rakentavaa korallilajia.

Oudoimpia löytöjä oli kaksi uutta epolettihailajia. Noin puolen metrin pituiset hait oleskelevat enimmäkseen meren pohjassa. Kaivellessaan evillään pohjan hiekasta äyriäisiä ja pikkukaloja ravinnokseen ne ikään kuin kävelevät eviensä varassa. Varsinaisiin uimaliikkeisiin ne turvautuvat vain tuntiessaan olonsa uhatuksi.

© Tieteen kuvalehti

 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2598672
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net