Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Vko 1, 2007 Tuoremätien saatavuudet (taulukko)   • Vko 2, 2007 WWF kehottaa välttämään näiden kalojen ostamista   • Vko 3, 2007 Öljykatastrofi, norjalaisten kassilohi   • Vko 4, 2007 Kalakukko-Le poisson croute/ Poisson et porc .   • Vko 5, 2007 Kalakeitto voitti kalapuikot.   • Vko 6, 2007 JP Chenet on ranskalainen viinibrändi   • Vko 7, 2007 Laskiaisen jälkeen paastotaan   • Vko 8, 2007 Koiran vuodesta sian vuodeksi. Virolaista kuhaa.   • Vko 9, 2007 Laulava kalaruoan ystävä Andalusiasta, Vihreät ruodot...   • Vko 10, 2007 Jos on tarvetta laihtua, vaihda kalaan, se on siinä!   • Vko 11, 2007 Punainen viiva, haukikausi lähestyy.   • Vko 12, 2007 Haukiohjeita, äyriäissivut uusiksi   • Vko 12, 2007 (EXTRA) Kalan Valmistustapoja, keittäminen   • Vko 13, 2007 Eettinen kuluttaminen. Mitä se on?   • Vko 14, 2007 Carne humana, päivä ilman lihaa   • Vko 15, 2007 Kala-, kana- ja lihaliemi- kuutiot me tunnemme...   • Vko 16, 2007 Suolaton kala on kuin talo ilman aitanpolulla astelevaa...   • Vko 17, 2007 Tapas ei ole ateria, mutta Vappuna...   • Vko 18, 2007 Ankeriaan savustaminen, antibioottien tärkeys   • Vko 19, 2007 Ruokaöljyissä löytyy, valmisruokien säilyminen   • Vko 20, 2007 Testaa, hallitsetko sinä syömisen   • Vko 21, 2007 Matkaraportti Pielisjokea Pieliselle..   • Vko 22, 2007 Elintarvikkeet kesähelteellä, uutta perunaa   • Vko 23, 2007 Karjatalouden kasvihuonepäästöt 18 %.   • Vko 24, 2007 Karppia Töölön lahdelta, silliä ja uutta perunaa.   • Vko 25, 2007 Kalaa, kanaa vai grillimakkaraa Juhannuksena   • Vko 26, 2007 Alko tekee itsensä tarpeettomaksi   • Vko 27, 2007 Kalasta itse kalasi – jää rahaa muuhun.   • Vko 28, 2007 Kalastusraporttti Irlannista   • Vko 29, 2007 Kalansaalis torstaina 19.7. – loistava tulevaisuus   • Vko 30, 2007 Verkkojen kokeminen yli veneen partaan   • Vko 31 2007 Turvalliset elintarvikkeet   • Vko 32 2007 Kasvihuoneilmiö   • Vko 33 2007 Kuluttajalla on oikeus tietää ruuan alkuperä   • Vko 34 2007 Kuluttajat elintarvikeviidakossa,hanke opastaa   • Vko 35 2007 Saimaannieriää kalatiskissä   • Vko 36 2007 Siian kasvatus lisääntyy Suomessa   • Vko 37 2007 Ruokaleivän hinta noussut   • Vko 38 2007 Sammen kasvatus alkanut Suomessa   • Vko 39 2007 Alle kilolla rehua tuotetaan jopa kilo kirjolohta   • Vko 40 2007 Palellaan sanoi Paellan tekijä   • Vko 41 2007 Kalamurekkeet, paistaminen ja hiillostaminen.   • Vko 42 2007 Sydämellisesti kuituja   • Vko 43 2007 Kalassa on proteiineja 14, 23 prosenttia   • Vko 44 2007 Suomalaisten ruokakori uhkaa hupenevia sademetsiä   • Vko 45 2007 Tarunhohtoinen hedelmä   • Vko 46 2007 Saimaannieriä on parhaimmillaan paistettuna   • Vko 47 2007 Sydänliitto myöntää Sydänmerkki-aterian käyttöoikeuksia   • Vko 48 2007 Jouluiloa ilman lisäkiloja   • Vko 49 2007 Palautuspullojen valikoima laajenee 1.1.2008   • Vko 50 2007 Balin ilmastokokouksessa....   • Vko 51 2007 Kalakauppiaalla on jouluna paras apaja   • Vko 52 2007 Kalaruokaverkon vuoden 2007 viimeinen tiedote 

Vko 23, 2007 Karjatalouden kasvihuonepäästöt 18 %.


KALARUOKAVERKKO Tiedote
7.6.2007
--------------------------------------------------------------------------------
Suomalaisten ruokakauppojen lihahyllyillä tilaa valtaa brasilialainen häränliha. Brasilialaiseen lihantuotantoon liittyy kuitenkin huomattavia ympäristöongelmia. Lihakarjan laidunmaiden leviäminen on suurin syy Amazonin sademetsien häviämiseen. Myös suomalainen kuluttaja voi vaikuttaa sademetsien kohtaloon muuttamalla ruokailutottumuksiaan ympäristö- ja ilmastoystävällisemmiksi suosimalla kasviksia ja kotimaista naudanlihaa.


Vuonna 2006 Brasilian sademetsiä
tuhottiin 13 000 km2, kaksi kertaa
Uudenmaan maakunnan kokoinen
alue. Kuva: WWF-Canon / Zig Koch
Brasilian lihantuotanto ja laidunmaiden leviäminen on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti naudanlihan ulkomaisen kysynnän kasvun seurauksena. Brasilialaisen naudanlihan tuonti myös Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2006 suomalaiset söivät yli 2 miljoonaa kiloa brasilialaista naudanlihaa.

Tuotannonkasvu on ongelma erityisesti Amazonin ainutlaatuisella sademetsäalueella, jonne karjatalous pääosin Brasiliassa keskittyy. Viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 70 % on laidunmaana ja loput pitkälti karjalle kasvatettavan rehun viljelymaana. Kerran laiduntamalla tuhottu maa pystyy harvoin enää elpymään.

1970-luvulta lähtien Amazonin Brasiliassa sijaitsevia metsiä on tuhottu yli 600 000 km2 eli lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen alue.

Karjatalous kiihdyttää ilmastonmuutosta

Karjatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat maailmanlaajuisesti liikennettäkin suuremmat. Karjatuotannon osuus päästöistä hiilidioksidipäästöinä mitattuna on 18 %, kun otetaan huomioon lihantuotannon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset rehujen kasvatuksesta tuotteiden kuljetukseen ympäri maailmaa.

Sademetsien tuhoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, sillä metsien häviämisen myötä ilmakehään vapautuu valtavasti hiilidioksidia, merkittävintä kasvihuonekaasua. Metsäkatoa pidetäänkin yhtenä keskeisimpänä ilmastonmuutosta pahentavana tekijänä. Karjatalous on osaltaan vastuussa myös ilmastonmuutosta aiheuttavista metaanipäästöistä. Metaania vapautuu eläinten lannasta ja karjan märehtimisen seurauksena.

Lajeja häviää ja vesiä saastuu


Oravasaimirit ovat osa sademetsien
monimuotoista luontoa.
Kuva: WWF-Canon / Martin Harvey
Sademetsien tuhoutumisen myötä häviää lopullisesti kasvi- ja eläinlajeja, jopa sellaisia, joita ei ole vielä edes löydetty. Amazonin sademetsien merkitys luonnon monimuotoisuudelle on merkittävä. Alkuperäisluonto katoaa laidunmaiden leviämisen myötä.

Karjatalous kuluttaa 8 % kaikesta ihmisen käyttämästä makeasta vedestä. 100 lihagramman tuottamiseksi voidaan tarvita jopa 90 000 vesilitraa. Myös veden saastuminen on ongelma. Eläinten jätökset, eläinten käyttämät antibiootit ja hormonit sekä viljelyssä käytetyt tuholaismyrkyt ja lannoitteet saastuttavat vesiä.

Miksi ympäri maailmaa syödään brasilialaista lihaa?

Lihantuotanto on kasvanut maailmanlaajuisesti yli viisinkertaiseksi 50-luvulta. Kasvu on seurausta maapallon väestön lisääntymisestä, tulojen kasvusta ja ruokatottumusten muutoksesta.

Brasilia on maailman johtavia naudanlihan viejiä. Ulkomaista kysyntää on kasvattanut erityisesti brasilialaisen lihan halpa hinta. Vuosituhannen vaihteessa Brasilian valuutan devalvaation seurauksena brasilialaisen pihvilihan kansainvälinen dollarisidonnainen hinta tippui. Näin lihan vientihinnan kilpailukyky voimistui kansainvälisillä markkinoilla.

Brasilialaisen lihan ulkomaiseen kysyntään ovat vaikuttaneet myös eläinperäiset taudit, kuten suu- ja sorkkatauti sekä hullun lehmän tauti. Tautien vuoksi asetetut vientikiellot ovat suosineet eteläamerikkalaisia karjankasvattajia. Suurin osa Brasiliasta on nykyisin virallisesti luokiteltu suu- ja sorkkataudittomaksi alueeksi, mikä on edistänyt Brasilian pääsyä eurooppalaisille markkinoille.

Brasilialaisille karjankasvatus on kannattava elinkeino, sillä maa on halpaa erityisesti Amazonin sademetsäalueella. Lisäksi köyhät karjankasvattajat ja maanviljelijät valtaavat hallituksen omistamia maita sademetsissä ja yrittävät tämän jälkeen saada virallisen omistusoikeuden maahan. Kontrolli laittomuuksien valvomiseksi on heikko.

Lihaa on tuotettava kestävällä tavalla

Lisää sademetsiä poltetaan
jatkuvasti karjan laidunmaiden
tieltä. Kuva: WWF-Canon / Mark Edwards

Karjatalouteen liittyy samanaikaisesti monia erilaisia poliittisia näkökulmia – taloudellisia, sosiaalisia, terveydellisiä ja ympäristöllisiä. Poliittisiin päätöksiin vaikuttaa erityisesti se, että monen brasilialaisen toimeentulo on riippuvainen karjataloudesta. Kuitenkin Amazonin sademetsäalueen lihantuotannon paikalliset ja maailmanlaajuiset vaikutukset ympäristöön ovat niin merkittävät, että tarvitaan nopeasti toimintaa. WWF:llä on yli 40 vuoden kokemus Amazonin sademetsien suojelutyöstä.

Samalla kun karjan laidunmaiksi raivataan sademetsistä yhä uusia alueita, monet jo raivatut alueet ovat hukkakäytössä. Tuhottujen sademetsäalueiden kunnollinen hyödyntäminen hidastaisi olennaisesti uusien alueiden hävittämistä. Lisäksi nykyiset kestämättömät tuotantotavat tulisi korvata kehittyneimmillä tavoilla. Tärkeää olisi myös saada lisää sademetsäalueita suojelun piiriin.

Edistystä on jo tapahtunut. Vuonna 2004 Brasilian presidentti Luis Inácio (Lula) da Silva julkisti toimintasuunnitelman Amazonin metsien hävittämisen ehkäisemiseksi ja kontrolloimiseksi. Suunnitelma sisälsi budjetin muun muassa maankäytön suunnitteluun, kestävän maanviljelyn tukemiseen ja laittomien metsänvaltausten estämiseen.

Sademetsien ystävän kulutusvalinnat

Suomalainenkin kuluttaja voi hidastaa sademetsien häviämistä ja torjua ilmastonmuutosta. Kuluttajien valinnat voivat luoda kaupallisia ja poliittisia paineita, jotka pakottavat karjataloussektoria siirtymään ympäristöä säästävämpiin tuotantomuotoihin.

Suomalaisen kuluttajan kannattaa suosia brasilialaisen lihan sijasta kotimaista nautaa ja kasviksia. Amazonin sademetsistä suomalaiseen ruokapöytään on matkaa 10 000 kilometriä. Valitsemalla suomalaista nautaa on mahdollista vähentää paitsi lihan kuljetuksesta myös sademetsien häviämisestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Myös kasvikset ovat ruokapöytään hyvä vaihtoehto tai lisä, sillä niiden tuotanto kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin lihantuotanto.
--------------------------------------------------------------------------------
Näin valmistaa naudanlihaa Keittiömestari Markus Maulavirta:

Grillattu kotimainen naudanliha

600 g kotimaisen naudan ulkofileviipaleita n. 0,5 cm paksuja, mahdollisimman mureata

Helppo marinadi:
1 dl rypsiöljyä
2 rkl balsamicoetikkaa
1 sitruunan raastettua kuori
1-2 hienoksi hakattua valkosipulin kynttä
2-3 rkl hienoksi raastettua inkivääriä
pikkuisen vahvaa chilipaprikaa
2 rkl juoksevaa hunajaa
myllytettyä mustaa pippuria

Sekoita aineet hyvin keskenään ja sivele lihat tuntia paria ennen grillausta tällä marinadilla. Grillaustapahtuma on helppo ja nopea johtuen viipaleiden ohuudesta. Käännä lihoja muutaman kerran paiston aikana.Lisäkkeeksi sopivat grillatut vihannekset ja vihersalaatti. Myös kypsäksi keitetyt grillatut tai paistetut kesäperunat ovat kiva lisäke.

Grillatut vihannekset

Useimmat kovat vihannekset ja perunat on syytä keittää syötävän kypsiksi ennen grillausta. Grillistä sitten haetaan lisäaromia.

Pehmeät vihannekset, kuten munakoiso ja zuccini, on syytä suolata karkealla suolalla puolisen tuntia ennen grillausta. Näin ylimääräistä nestettä poistuu kasviksesta, ja maku hieman tiivistyy.

Kasvikset eivät välttämättä tarvitse marinadia, mutta jos haluat, voit käyttää voiteluun lihan marinadia, sitruunamehua tai jopa hedelmämehua, johon olet sekoittanut vähän balsamicoetikkaa ja hunajaa.
Sienet sopivat grilliin sellaisenaan, ja marinadiksi tai valeluliemeksi voit kokeilla lihan marinadia jatkettunaseesaminsiemenillä. Pari ruokalusikallista siemeniä riittää.
Koverat sienet, kuten herkkusienet, voit täyttää ennen grillausta vaikka juustolla. Aurajuusto käy tähän mainiosti. Ole varovainen, ettei täyte pursua ulos kypsymisen edetessä. Voit sitoa ympärille kiehautetun purjonlehden suikaleen. Näin täyte pysyy paremmin sisällä.

©Markus Maulavirta

 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2602239
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net