Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Vko 1, 2007 Tuoremätien saatavuudet (taulukko)   • Vko 2, 2007 WWF kehottaa välttämään näiden kalojen ostamista   • Vko 3, 2007 Öljykatastrofi, norjalaisten kassilohi   • Vko 4, 2007 Kalakukko-Le poisson croute/ Poisson et porc .   • Vko 5, 2007 Kalakeitto voitti kalapuikot.   • Vko 6, 2007 JP Chenet on ranskalainen viinibrändi   • Vko 7, 2007 Laskiaisen jälkeen paastotaan   • Vko 8, 2007 Koiran vuodesta sian vuodeksi. Virolaista kuhaa.   • Vko 9, 2007 Laulava kalaruoan ystävä Andalusiasta, Vihreät ruodot...   • Vko 10, 2007 Jos on tarvetta laihtua, vaihda kalaan, se on siinä!   • Vko 11, 2007 Punainen viiva, haukikausi lähestyy.   • Vko 12, 2007 Haukiohjeita, äyriäissivut uusiksi   • Vko 12, 2007 (EXTRA) Kalan Valmistustapoja, keittäminen   • Vko 13, 2007 Eettinen kuluttaminen. Mitä se on?   • Vko 14, 2007 Carne humana, päivä ilman lihaa   • Vko 15, 2007 Kala-, kana- ja lihaliemi- kuutiot me tunnemme...   • Vko 16, 2007 Suolaton kala on kuin talo ilman aitanpolulla astelevaa...   • Vko 17, 2007 Tapas ei ole ateria, mutta Vappuna...   • Vko 18, 2007 Ankeriaan savustaminen, antibioottien tärkeys   • Vko 19, 2007 Ruokaöljyissä löytyy, valmisruokien säilyminen   • Vko 20, 2007 Testaa, hallitsetko sinä syömisen   • Vko 21, 2007 Matkaraportti Pielisjokea Pieliselle..   • Vko 22, 2007 Elintarvikkeet kesähelteellä, uutta perunaa   • Vko 23, 2007 Karjatalouden kasvihuonepäästöt 18 %.   • Vko 24, 2007 Karppia Töölön lahdelta, silliä ja uutta perunaa.   • Vko 25, 2007 Kalaa, kanaa vai grillimakkaraa Juhannuksena   • Vko 26, 2007 Alko tekee itsensä tarpeettomaksi   • Vko 27, 2007 Kalasta itse kalasi – jää rahaa muuhun.   • Vko 28, 2007 Kalastusraporttti Irlannista   • Vko 29, 2007 Kalansaalis torstaina 19.7. – loistava tulevaisuus   • Vko 30, 2007 Verkkojen kokeminen yli veneen partaan   • Vko 31 2007 Turvalliset elintarvikkeet   • Vko 32 2007 Kasvihuoneilmiö   • Vko 33 2007 Kuluttajalla on oikeus tietää ruuan alkuperä   • Vko 34 2007 Kuluttajat elintarvikeviidakossa,hanke opastaa   • Vko 35 2007 Saimaannieriää kalatiskissä   • Vko 36 2007 Siian kasvatus lisääntyy Suomessa   • Vko 37 2007 Ruokaleivän hinta noussut   • Vko 38 2007 Sammen kasvatus alkanut Suomessa   • Vko 39 2007 Alle kilolla rehua tuotetaan jopa kilo kirjolohta   • Vko 40 2007 Palellaan sanoi Paellan tekijä   • Vko 41 2007 Kalamurekkeet, paistaminen ja hiillostaminen.   • Vko 42 2007 Sydämellisesti kuituja   • Vko 43 2007 Kalassa on proteiineja 14, 23 prosenttia   • Vko 44 2007 Suomalaisten ruokakori uhkaa hupenevia sademetsiä   • Vko 45 2007 Tarunhohtoinen hedelmä   • Vko 46 2007 Saimaannieriä on parhaimmillaan paistettuna   • Vko 47 2007 Sydänliitto myöntää Sydänmerkki-aterian käyttöoikeuksia   • Vko 48 2007 Jouluiloa ilman lisäkiloja   • Vko 49 2007 Palautuspullojen valikoima laajenee 1.1.2008   • Vko 50 2007 Balin ilmastokokouksessa....   • Vko 51 2007 Kalakauppiaalla on jouluna paras apaja   • Vko 52 2007 Kalaruokaverkon vuoden 2007 viimeinen tiedote 

Tiedote 9.8.2007 Kasvihuoneilmiö


Miten kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikuttaa Suomen säihin?

Maapallon ilmasto vaihtelee monesta syystä:

- tulivuoren purkaukset

- auringon säteilyn voimakkuuden vaihtelut

- ilmakehän ja valtamerien välinen vuorovaikutus ( El Niño- ilmiö).

Toinen syy ovat ihmiskunnan monet toimet. Fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn ja maakaasun käyttö sekä sademetsien hakkuut vapauttavat ilmaa suuren määrän hiilidioksidia.

Näiden ja kasvihuonekaasujen lisääntymisen arvioidaan nostavan maapallon keskilämpötilaa kuluvan vuosisadan loppuun mennessä 1,4 - 5,8 asteella. Arvio on tietenkin vain arvio, koska edellämainitut suureet voivat muuttua ja mallit tehdään tietokoneohjelmilla.

Suomessa tarkenee tulevaisuudessa hyvin.

Tietokoneohjelmat ennustavat erityisesti pohjoisen napa-alueen lämpenevän tällä vuosisadalla nopeasti jään ja lumen vähentyessä. Suomessa lämpeneminen olisi luultavasti noin puolitoistakertainen koko maapallon keskiarvoon verrattuna eli useita asteita 2100 mennessä.

Tämän mukaan vuoden keskilämpö olisi Kemin-Kajaanin linjalla tuolloin yhtä korkea kuin nykyisin etelärannikolla. Etelärannikolla olisi puolestaan yhtä lämmintä kuin Saksassa Berliinin seutuvilla nykyisin.

Talvien odotetaan lämpenevän kesiä enemmän. Etenkin Etelä-Suomessa lumipeite vähenee talvien lämmetessä rajusti, kun entistä isompi osa sateista tulee keskitalvellakin vetenä ja suojasäät sulattavat lunta nykyistä useammin. Lapissakin lumi tulisi syksyllä joitakin viikkoja nykyistä myöhemmin ja sulaisi vastaavasti keväällä viikkoja aiemmin.

Rankkasateet lisääntyvät, mutta siitä lisää ensi viikon tiedotteessa.


Kompostin perustaminen

Englantilaisten riesana ei tällä kertaa ole ”hullun lehmän tauti”, vaan suu-ja sorkkauti rankkasateiden jälkeen.
Britit näyttäisivät syövän kalaa 7,4 kg per henkilo/vuosi, kertoo sikäläinen tilasto Luku on vuodelta 2000 ja sain sen kertomalla 143 g/viikko 52:lla. Lisääntyykö Britanniassa kalansyönti suu- ja sorkkataudin tultua ilmi jää nähtäväksi. Se ei tartu ihmiseen, mutta ostaisitko sinä sitä tarjouksesta?


WWF (Maailman luonnonsäätiö

Satelliittiseurannalla tietoa uhanalaisista borneonnorsuista

WWF on saanut satelliittiseurannalla tärkeää tietoa uhanalaisista borneonnorsuista. WWF:n tutkimus on ensimmäinen pitkäaikaistutkimus borneonnorsuista. Se on myös suurin satelliittipannoilla toteutettu tutkimus aasiannorsuista. Borneon saarella eläviä, viimeisiä jäljellä olevia laumoja uhkaa metsäisten elinalueiden pirstoutuminen ja elinympäristöjen häviäminen.

WWF:n tutkimuksessa selvisi, että borneonnorsujen (elephas maximus borneensis) selviytyminen riippuu niiden elinalueiden – tasamaiden metsien, alankomaiden ja jokilaaksojen – säilymisestä. Valitettavasti samanlaista maastoa suosivat myös plantaasiviljelijät.

Suurin osa borneonnorsuista elää Malesialle kuuluvan Sabahin alueella Borneon koillisosassa. Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana 40 prosenttia Sabahin alueen metsistä on tuhoutunut metsien hakkuun, plantaasien perustamisen ja ihmisasutuksen leviämisen seurauksena.

Tutkimuksessa selvisi, että borneonnorsut suosivat elinympäristöinään tasa- ja alankomaiden metsiä, koska hedelmällisten alamaiden maaperällä kasvaa paljon hyvänlaatuista ruokaa. Tutkimus osoittaa, että ihmisten toiminta ja metsien häiriötekijät vaikuttavat merkittävästi norsujen liikkeisiin. Tähän mennessä kerätty aineisto paljastaa, että Sabahissa ei todennäköisesti ole jäljellä kuin noin 1000 norsua, kun aiemmin niitä arvioitiin olevan noin 1600.

”Norsujen elinalueilla hakataan eniten metsiä koko Sabahissa. Alankomailta ja laaksoista puutavaran hakkaaminen on taloudellisesti kannattavaa, sillä siellä kulut ovat matalimmat,” sanoo johtaja Raymond Alfred WWF Malesiasta.


Jotkut tv-mainokset todella kylmäävät mieltä.

Siwa- kauppaketjun grillausta käsittelevässä mainospätkässä käy sääliksi miestä, joka lähtee Honda Monkeyllä ostoksille Siwaan kun on heittänyt ensin grillin palamaan ja vaimo jää kalkattamaan mökin portaille.

Mainoksesta on havaittavissa kohderyhmä jolle se on suunnattu, mutta jotain tolkkua sentää....

Saalista on saatu ja sitä on sekä syöty että pakastettu. Siitä lisää ensi viikolla.


 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2598668
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net