Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Vko 1, 2007 Tuoremätien saatavuudet (taulukko)   • Vko 2, 2007 WWF kehottaa välttämään näiden kalojen ostamista   • Vko 3, 2007 Öljykatastrofi, norjalaisten kassilohi   • Vko 4, 2007 Kalakukko-Le poisson croute/ Poisson et porc .   • Vko 5, 2007 Kalakeitto voitti kalapuikot.   • Vko 6, 2007 JP Chenet on ranskalainen viinibrändi   • Vko 7, 2007 Laskiaisen jälkeen paastotaan   • Vko 8, 2007 Koiran vuodesta sian vuodeksi. Virolaista kuhaa.   • Vko 9, 2007 Laulava kalaruoan ystävä Andalusiasta, Vihreät ruodot...   • Vko 10, 2007 Jos on tarvetta laihtua, vaihda kalaan, se on siinä!   • Vko 11, 2007 Punainen viiva, haukikausi lähestyy.   • Vko 12, 2007 Haukiohjeita, äyriäissivut uusiksi   • Vko 12, 2007 (EXTRA) Kalan Valmistustapoja, keittäminen   • Vko 13, 2007 Eettinen kuluttaminen. Mitä se on?   • Vko 14, 2007 Carne humana, päivä ilman lihaa   • Vko 15, 2007 Kala-, kana- ja lihaliemi- kuutiot me tunnemme...   • Vko 16, 2007 Suolaton kala on kuin talo ilman aitanpolulla astelevaa...   • Vko 17, 2007 Tapas ei ole ateria, mutta Vappuna...   • Vko 18, 2007 Ankeriaan savustaminen, antibioottien tärkeys   • Vko 19, 2007 Ruokaöljyissä löytyy, valmisruokien säilyminen   • Vko 20, 2007 Testaa, hallitsetko sinä syömisen   • Vko 21, 2007 Matkaraportti Pielisjokea Pieliselle..   • Vko 22, 2007 Elintarvikkeet kesähelteellä, uutta perunaa   • Vko 23, 2007 Karjatalouden kasvihuonepäästöt 18 %.   • Vko 24, 2007 Karppia Töölön lahdelta, silliä ja uutta perunaa.   • Vko 25, 2007 Kalaa, kanaa vai grillimakkaraa Juhannuksena   • Vko 26, 2007 Alko tekee itsensä tarpeettomaksi   • Vko 27, 2007 Kalasta itse kalasi – jää rahaa muuhun.   • Vko 28, 2007 Kalastusraporttti Irlannista   • Vko 29, 2007 Kalansaalis torstaina 19.7. – loistava tulevaisuus   • Vko 30, 2007 Verkkojen kokeminen yli veneen partaan   • Vko 31 2007 Turvalliset elintarvikkeet   • Vko 32 2007 Kasvihuoneilmiö   • Vko 33 2007 Kuluttajalla on oikeus tietää ruuan alkuperä   • Vko 34 2007 Kuluttajat elintarvikeviidakossa,hanke opastaa   • Vko 35 2007 Saimaannieriää kalatiskissä   • Vko 36 2007 Siian kasvatus lisääntyy Suomessa   • Vko 37 2007 Ruokaleivän hinta noussut   • Vko 38 2007 Sammen kasvatus alkanut Suomessa   • Vko 39 2007 Alle kilolla rehua tuotetaan jopa kilo kirjolohta   • Vko 40 2007 Palellaan sanoi Paellan tekijä   • Vko 41 2007 Kalamurekkeet, paistaminen ja hiillostaminen.   • Vko 42 2007 Sydämellisesti kuituja   • Vko 43 2007 Kalassa on proteiineja 14, 23 prosenttia   • Vko 44 2007 Suomalaisten ruokakori uhkaa hupenevia sademetsiä   • Vko 45 2007 Tarunhohtoinen hedelmä   • Vko 46 2007 Saimaannieriä on parhaimmillaan paistettuna   • Vko 47 2007 Sydänliitto myöntää Sydänmerkki-aterian käyttöoikeuksia   • Vko 48 2007 Jouluiloa ilman lisäkiloja   • Vko 49 2007 Palautuspullojen valikoima laajenee 1.1.2008   • Vko 50 2007 Balin ilmastokokouksessa....   • Vko 51 2007 Kalakauppiaalla on jouluna paras apaja   • Vko 52 2007 Kalaruokaverkon vuoden 2007 viimeinen tiedote 

Tiedote 30.8.2007




Saimaannieriä jakaa saimaannorpan kohtalon: molemmat ovat erittäin uhanalaisia lajeja. Tosin saimaannieriän tulevaisuus näyttää norppaa valoisammalta: saimaannieriää voidaan kasvattaa kalankasvatuslaitoksissa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ylläpitää Enonkoskella Saimaan tutkimuslaitoksella saimaannieriän emokalastoa, jonka turvin Saimaaseen saadaan istutettavaksi uusia poikasia vahvistamaan ja ylläpitämään kantaa.



Saimaannieriä on muiden nieriälajien tapaan pohjoisissa viileissä vesissä viihtyvä lohikala. Jääkauden jäljiltä saimaannieriä jäi eristyksiin Saimaan vesistöön, ja siitä kehittyi oma nieriälajinsa.

Paikkauskollinen kala

Luonnonvaraista saimaannieriäkantaa on viime vuosikymmenenä varmuudella tavattu ainoastaan Vuoksen vesistöalueella Savitaipaleen Kuolimossa, mistä myös saatiin 1990-luvun alussa emokalat Enonkoskelle. Viimevuotisten kalastustiedustelujen mukaan kanta on uhattuna jopa Kuolimossakin.

Saimaannieriä on paikkauskollinen kala. Se viihtyy Saimaan syvänteissä. Rehevöityminen ja verkkokalastus ovat kuitenkin tehneet saimaannieriän elon tukalaksi Saimaalla. Liian moni yksilö jää kiinni kalaverkkoihin ennen sukukypsyysikää.

Luonnonvaraisesti kanta ei kykene enää uudistumaan. Ilman jatkuvia istutuksia kanta katoaisi kokonaan. Parhaiten saimaannieriän luonnonkantoja voitaisiin vahvistaa rajoittamalla kalastusta kutualueilla.

Saimaannieriää kalatiskiin



Parin viime vuoden ajan saimaannieriän on voinut kohdata myös kaupan kalatiskillä. Kuluttajan ei tarvitse siitä huolestua. Kaupan kalat ovat kasvaneet alusta alkaen kalankasvatuslaitoksella, eivätkä siis uhkaa luonnonvaraista kantaa.

Saimaannieriän ruokakalakasvatus alkoi Savon sydämessä Joroisten Huutokoskella vuonna 2003. Siellä niille on rakennettu halli, jonka tiloissa kalat kasvavat kiertovesitekniikan turvin suurissa pyöreissä altaissa. Nieriälaitoksen omistaa Huutokosken Arvo-Kala Oy. Yritys on kasvattanut vuosikymmeniä kirjolohta ja kalanpoikasia istutuksiin mutta on 2000-luvulla panostanut vahvasti kiertovesitekniikkaan ja uusien kalalajien kasvattamiseen.
Oppia saimaannieriän kasvatuksesta kiertovesitekniikalla yritys on hakenut Myrskylän Hautomosta, jossa saimaannieriän poikasia on tuotettu alan pioneerin Martti Naukkarisen johdolla 1990-luvun alkuvuosista lähtien.

Ympärivuotista kasvua

- Ensimmäiset saimaannieriät saatiin Myrskylästä Huutokoskelle kesällä 2003. Poikaset tulevat kasvatettavaksi noin 150 gramman painoisina. Noin kilon perkauskokoon ne kasvavat alle vuodessa. Altaiden vesi pidetään ympäri vuoden alle 15-asteisena. Se takaa tasaisen ja ympärivuorisen kasvun, kertoo Huutokosken Arvo-Kala Oy:n toimitusjohtaja Kaj Arvonen.
Saimaannieriä ruokitaan samanlaisilla rehuilla kuin kirjolohikin.
- Saimaannieriällä on aika suuret yksilölliset erot kasvussa. Kasvuerot eivät kuitenkaan ole ongelma, sillä kalaa perataan ympäri vuoden, Arvonen kertoo.
Markkinoille mahtuisi Arvosen mukaan niin paljon saimaannieriää, kuin sitä ehtisi kasvattaa.
- Olemme edenneet tuotannossa varovaisesti. Sekä kasvatustekniikan että kalan markkinointiketjun on oltava kunnossa ennen tuotannon merkittävää lisäämistä. Tarkoitus on ottaa saimaannieriää lisää heti allaskapasiteetin vapauduttua muulta kalantuotannolta. Vuoden 2007 kuluessa saimaannieriää perataan markkinoille arviolta 70 tonnia, Arvonen kertoo.

Parhaimmillaan paistettuna

Saimaannieriä on lohikalaksi vähärasvainen ja lihaltaan lohta ja kirjolohta napakampi. Ruokakirjailija ja keittiömestari Maija Silvennoinen on kehittänyt saimaannieriästä uusia ruokaohjeita. Hän pitää sitä kiitollisena kalana ruoanlaitossa.
- Tietysti saimaannieriästä voi valmistaa ruokaa samoilla ohjeilla kuin kirjolohestakin. Tuore, hyvälaatuinen saimaannieriä on erityisesti edukseen nopeasti paistettuna ja hyvän kastikkeen kera. Sen maku on muita lohikaloja persoonallisempi. Parhaiten se tulee esiin ilman turhia temppuja. Graavaus sopii sille hyvin, mutta suolauksen kanssa kannattaa olla varovainen. Yön yli suolaus riittää hyvin. Karkeampi sormisuola imeytyy lihaan parhaiten, Silvennoinen kertoo.


Monipuolinen valikoima rakentaa olutkulttuuria

Tsekkiläiset Krušovice-oluet Hartwallin valikoimiin vuoden 2008 alusta

Hartwallin olutvalikoima laajenee vuoden 2008 alussa tsekkiläisillä Krušovice-oluilla. Olutvalikoiman laajentaminen uusilla tuontioluilla luo olutkulttuuria ja rakentaa arvostusta koko olutmarkkinalle.

Hartwall haluaa rakentaa Suomeen aitoa olutkulttuuria. Kotimaiset tuotemerkit ovat jatkossakin avainasemassa, mutta erikois- ja tuontioluet rikastuttavat tarjontaa ja kiinnostavat tämän päivän kuluttajaa.



”Suomalainen oluen kulutus on eurooppalaista keskiarvoa ja emmekä usko sen kasvavan. Tahtotilamme onkin, että määrän sijaan Suomessa nautitaan entistä enemmän oluen tuomista elämyksistä. Tällä tavoin rakennamme olutkulttuuria. Tsekkiläiset Krušovice-oluet ovat tunnettuja ja suomalaisia kiinnostavia laatuoluita, jotka meillä on ilo saada osaksi olutvalikoimaamme vuoden 2008 alusta alkaen”, Hartwallin toimitusjohtaja Yrjö Närhinen sanoo.

Krušovice-oluilla on pitkät perinteet. The Royal Brewery of Krušovice –panimo on valmistanut olutta pienessä böömiläisessä kylässä Prahan lähellä yli 400 vuoden ajan. Keisari Rudolf II osti panimon vuonna 1583, jolloin olutta nautittiin myös Prahan linnassa. Panimo on yksi vanhimpia tsekkiläisiä panimoita. 1990-luvulla Krušovice-oluiden valmistus kasvoi merkittävästi, ja ovat nykyisin kotimaansa myydyimpiä oluita. Vienti on kasvanut vauhdilla koko 2000-luvun. Vuonna 2006 Krušovice-oluita vietiin lähes 25 miljoonaa litraa. Suurimpia vientimaita ovat Venäjä, Saksa, Slovakia, Ruotsi, Unkari, Ukraina ja USA.

”Krušovicella on selkeä tahtotila vahvistaa asemiaan Skandinavian markkinoilla, jossa tsekkiläisillä oluilla on erinomainen maine. Krušovice on nopeimmin kasvava tsekkiläinen vientiolut ja Krušovice Černé on myydyin tsekkiläinen tumma olut vientimarkkinoillamme. Vientimarkkinoita on kaikkiaan 30 neljällä eri mantereella”, Krušovicen toimitusjohtaja Pavel Gregorič sanoo.

”Jakelusopimuksemme Hartwallin kanssa on luontevaa jatkoa tähänastiselle työllemme Suomen markkinoilla. Hartwallin erinomaisen jakelun ja logistiikan sekä tuontioluisiin panostamisen ansiosta Krušovice on jatkossa kaikkien suomalaisten ulottuvilla”, Gregorič jatkaa.

Hartwallin valikoimiin tulee kaksi Krušovice-olutta, tumma 3,8 til-% Krušovice Černé sekä vaalea 4,5 til-% Krušovice Mušketýr. Oluita myydään 0,5 litran tölkeissä, 0,5 litran lasipulloissa ja 30 litran astioissa. Oluet ovat sekä päivittäistavarakaupan että ravintoloiden valikoimissa. Vuonna 2006 Krušovice-oluet olivat Suomessa 20 myydyimmän tuontioluen joukossa.




 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2478681
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net