Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Vko 1, 2007 Tuoremätien saatavuudet (taulukko)   • Vko 2, 2007 WWF kehottaa välttämään näiden kalojen ostamista   • Vko 3, 2007 Öljykatastrofi, norjalaisten kassilohi   • Vko 4, 2007 Kalakukko-Le poisson croute/ Poisson et porc .   • Vko 5, 2007 Kalakeitto voitti kalapuikot.   • Vko 6, 2007 JP Chenet on ranskalainen viinibrändi   • Vko 7, 2007 Laskiaisen jälkeen paastotaan   • Vko 8, 2007 Koiran vuodesta sian vuodeksi. Virolaista kuhaa.   • Vko 9, 2007 Laulava kalaruoan ystävä Andalusiasta, Vihreät ruodot...   • Vko 10, 2007 Jos on tarvetta laihtua, vaihda kalaan, se on siinä!   • Vko 11, 2007 Punainen viiva, haukikausi lähestyy.   • Vko 12, 2007 Haukiohjeita, äyriäissivut uusiksi   • Vko 12, 2007 (EXTRA) Kalan Valmistustapoja, keittäminen   • Vko 13, 2007 Eettinen kuluttaminen. Mitä se on?   • Vko 14, 2007 Carne humana, päivä ilman lihaa   • Vko 15, 2007 Kala-, kana- ja lihaliemi- kuutiot me tunnemme...   • Vko 16, 2007 Suolaton kala on kuin talo ilman aitanpolulla astelevaa...   • Vko 17, 2007 Tapas ei ole ateria, mutta Vappuna...   • Vko 18, 2007 Ankeriaan savustaminen, antibioottien tärkeys   • Vko 19, 2007 Ruokaöljyissä löytyy, valmisruokien säilyminen   • Vko 20, 2007 Testaa, hallitsetko sinä syömisen   • Vko 21, 2007 Matkaraportti Pielisjokea Pieliselle..   • Vko 22, 2007 Elintarvikkeet kesähelteellä, uutta perunaa   • Vko 23, 2007 Karjatalouden kasvihuonepäästöt 18 %.   • Vko 24, 2007 Karppia Töölön lahdelta, silliä ja uutta perunaa.   • Vko 25, 2007 Kalaa, kanaa vai grillimakkaraa Juhannuksena   • Vko 26, 2007 Alko tekee itsensä tarpeettomaksi   • Vko 27, 2007 Kalasta itse kalasi – jää rahaa muuhun.   • Vko 28, 2007 Kalastusraporttti Irlannista   • Vko 29, 2007 Kalansaalis torstaina 19.7. – loistava tulevaisuus   • Vko 30, 2007 Verkkojen kokeminen yli veneen partaan   • Vko 31 2007 Turvalliset elintarvikkeet   • Vko 32 2007 Kasvihuoneilmiö   • Vko 33 2007 Kuluttajalla on oikeus tietää ruuan alkuperä   • Vko 34 2007 Kuluttajat elintarvikeviidakossa,hanke opastaa   • Vko 35 2007 Saimaannieriää kalatiskissä   • Vko 36 2007 Siian kasvatus lisääntyy Suomessa   • Vko 37 2007 Ruokaleivän hinta noussut   • Vko 38 2007 Sammen kasvatus alkanut Suomessa   • Vko 39 2007 Alle kilolla rehua tuotetaan jopa kilo kirjolohta   • Vko 40 2007 Palellaan sanoi Paellan tekijä   • Vko 41 2007 Kalamurekkeet, paistaminen ja hiillostaminen.   • Vko 42 2007 Sydämellisesti kuituja   • Vko 43 2007 Kalassa on proteiineja 14, 23 prosenttia   • Vko 44 2007 Suomalaisten ruokakori uhkaa hupenevia sademetsiä   • Vko 45 2007 Tarunhohtoinen hedelmä   • Vko 46 2007 Saimaannieriä on parhaimmillaan paistettuna   • Vko 47 2007 Sydänliitto myöntää Sydänmerkki-aterian käyttöoikeuksia   • Vko 48 2007 Jouluiloa ilman lisäkiloja   • Vko 49 2007 Palautuspullojen valikoima laajenee 1.1.2008   • Vko 50 2007 Balin ilmastokokouksessa....   • Vko 51 2007 Kalakauppiaalla on jouluna paras apaja   • Vko 52 2007 Kalaruokaverkon vuoden 2007 viimeinen tiedote 

KALARUOKAVERKKO Tiedote 25.9.2007


Sampi on tehnyt paluun Suomeen, mutta kalamiehet eivät sitä pääse tällä kertaa jallittamaan. Sampi kasvaa modernisti kalankasvatuslaitoksissa ja vieläpä tehdasmiljöössä. Kyseessä ei kuitenkaan ole aivan sama kalalaji, jota aiemmin tavattiin Suomessa, vaan ulkomailta tuotu siperiansampi.



Sammenkasvatus käynnistyi vuosituhannen vaihteessa Imatran kaupungin pilottihankkeena Stora Enson Tainionkosken paperitehtaan pihamaalle rakennetussa kalankasvattamossa.
Sammenkasvatusta varten perustettiin oma yritys, Imatran Kala ja Kaviaari Oy. Toimintaideana oli hyödyntää paperitehtaalla syntyvää hukkaenergiaa kiertovesitekniikalla toimivien kalankasvatusaltaiden veden lämmittämiseen. Sammet kasvavat parhaiten noin 20-asteisessa vedessä. Edellytykset taloudellisesti kannattavaan kasvatukseen täyttyivät energialiitolla teollisuuden kanssa.


Sammenpoikasia riittää vientiinkin

Vuonna 2004 päättyneen projektin aikana sammenkasvatuksesta kerättiin kokemuksia. Vuonna 2005 yhtiö jatkoi itsenäisenä yrityksenä.
– Sammenkasvatus on opittu yrityksen ja erehdyksen kautta. Käytännön tietotaitoa karttui pilottihankkeessa niin paljon, että nyt sammenkasvatuksen voi sanoa jo sujuvan. Kuolleisuus on vielä pienpoikasvaiheessa ongelma, mutta sen jälkeen kalat kasvavat hyvin, kertoo Imatran Kala ja Kaviaarin toimintaa vetävä Tomi Menna.
Imatran Kala ja Kaviaari tuottaa sammenpoikasia jatkokasvatusta varten sekä Uudessakaupungissa toimivalle Saaristomeren Kalalle että Varkaudessa toimivalle Carelian Caviarille.
– Meillä olisi kapasiteettia toimittaa sammenpoikasia useammallekin laitokselle, jos sellaisia vain olisi Suomessa. Venäjän puolella on kova kiinnostus sampiimme. Uskon, että poikasten ja hedelmöitetyn sammenmädin viennillä on edessä vielä hyvät vientimarkkinat, Tomi Menna arvioi.



Kaviaari kiinnostaa

Carelian Caviarin sampilaitos sijaitsee keskellä Varkauden Stora Enson paperitehtaiden valtavaa tehdasaluetta. Sampihallissa kaloja varten on rakennettu suuret, pyöreät altaat, joista kuhunkin mahtuu tuhansia sampia polskimaan.
Vuoden alussa toden teolla käynnistynyt toiminta tähtää laajennusosan valmistumisen jälkeen jopa 400 tonnin vuosituotantoon.
– Uskon, että sampi löytää tiensä suomalaisten ruokapöytään. Sampi on vähärasvainen kala ja siitä valmistuu nopeasti hyvää ruokaa. Paistettuna sampi on mielestäni parhaimmillaan, kertoo Carelian Caviarin toimitusjohtaja Kaj Arvonen.

Arvonen kävi viime huhtikuun lopulla esittelemässä suomalaista sampea Euroopan suurimmilla kalaruokamessuilla Brysselissä. Sampi kiinnostaa ostajia ympäri Eurooppaa, sillä kasvatettua sampea on vähän tarjolla.
– Luonnollisesti ostajia kiinnostaa myös kaviaari. Meillä on kasvamassa beluga-sampia, joista saadaan parasta kaviaarilaatua. Tosin kaviaaria pitää odottaa vielä viitisen vuotta, kunnes sammet tulevat sukukypsiksi. Tulevaisuudessa Varkaus tullaan tuntemaan myös kaviaaristaan. Sammenlihaa kuluttajat pääsevät maistamaan jo tänä vuonna, Arvonen kertoo.

Faktaa:
Sammen nokka on pitkä ja sen alapinnasta sojottaa hauskasti neljä paksua viiksikarvaa. Selkäranka on ryhmyinen. Pyrstön komeat kaaret tuovat mieleen hain. Luukaloihin kuuluva sampi on elävä muisto menneestä. Niitä ui maailman merissä jo dinosaurusten aikaan.
Suomen vesissä sampea ei ole tavattu sitten 1930-luvun, jolloin sitä saatiin saaliiksi pitkin Suomenlahden rannikkoa satunnaisia yksilöitä. Kymijoen suulta pyydykseen kävi vuonna 1931 kiinni 113-kiloinen sampi. Karjalan Kannaksen rannoilta saatiin vuonna 1934 peräti 177-kiloinen yksilö. Se on yhä suurin Suomen vesiltä saatu kala.


Kommentti:
Myydään beluga eli kaviaari Keski-Eurooppaan, meillähän ovat muikun ja siian mädit. Ne voittavat kaviaarin monen kalaruoan ystän mielestä.


Olut säväyttää syksyn makuja

Olut on monipuolinen juoma, joka taipuu sekä arkeen että juhlaan. Olut on paitsi erinomainen syksyisten ruokien juomakumppani, myös ruokien oivallinen maustaja.

Oluen käyttö ruoanvalmistuksessa on yhä suositumpaa. Helsinkiläisen ravintola Savoyn keittiöpäällikkö Kai Kallio on etsinyt sopivimmat yhdistelmät syksyn makuja ja kotimaisia erikoisoluita.

”Menun alkuruokana on kermainen tattikeitto, jonka täyteläistä makua tukee niin ruokajuomana kuin itse keiton maustajanakin runsasarominen 1836 Classic Porter. Riistaruoille sopii puolestaan hiukan voimakkaampi, täyteläinen ja maltainen olut, kuten 1836 Classic –sarjan All Malt Lager. Sama olut toimii myös lihapullien nesteenä”, Kai kertoo.

”Kermainen taleggio-juusto ja sitruunatimjamin hienostunut maku suorastaan vaativat kumppanikseen hedelmäistä ja raikasta vehnäistä olutta. 1836 Classic White Lager sopii myös jälkiruokaan, jossa itämaiset mausteet korostavat oluen makua”, hän jatkaa ja kehottaa niin kotikokkeja kuin ravintolakeittiöitäkin etsimään uusia, omaan keittiöön sopivia oluen ja ruoan yhdistelmiä.

Kermaista tattikeittoa



300 g tuoretta tattia kuutioituna
1 kpl hienonnettu sipuli
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
5 dl mietoa kanalientä
2 dl kermaa
2 rkl 1836 Classic Porter –olutta
mustapippuria

Kuullota sipuli ja tattikuutiot voissa kattilassa. Lisää joukkoon vehnäjauhot ja sekoita huolellisesti. Lisää joukkoon kanaliemi ja keitä miedolla lämmöllä n. 15 min. Soseuta teho- tai sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kerma ja sherry. Lämmitä keitto kattilassa, mausta suolalla ja mustapippurilla maun mukaan. Keiton pinnan voit koristaa ja maustaa 1836 Classic Porterin vaahdolla.

Juomasuositus: 1836 Classic Porter


Riistapyörykät, sipuli-perunapyreetä ja puolukkasurvosta



500 g jauhettua hirvenlihaa
125 g jauhettua porsaanlihaa
1-2 kpl kananmunia
2 viipaletta vaaleaa leipää
1 pieni sipuli
1 kpl valkosipulin kynsi
1 dl 1836 Classic All Malt Lageria
1 kpl lihaliemikuutio
suolaa
mustapippuria
maustepippuria
voita

Hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuullota voissa pannulla. Lisää joukkoon lihaliemikuutio ja olut. Anna hautua hetki ja kaada leivän päälle. Murustele leipä tasaiseksi massaksi. Lisää liha, kananmunat ja mausteet joukkoon. Sekoita tasainen massa ja muotoile lihapulliksi. Paista paistinpannulla voissa tai uunipellillä 225 asteessa kypsiksi.

Puikulaperunasose

600 g perunalumi
125 g voita huoneenlämpöisinä kuutioina
3 dl kulutusmaito, n. 70ºC
suolaa
1 kpl keltasipuli suikaleina

Kypsennä kuoritut puikulaperunat vedessä. Soseuta perunasurvimella mahdollisimman nopeasti. Lisää ensin joukkoon voi kuutiona ja sekoita voimakkaasti. Ohenna lämpimällä maidolla, lisää maitoa n. 2 desiä kerralla. Sekoita huolellisesti, ettei soseen joukkoon jää mykyjä. Tarkista paksuus ja mausta suolalla.

Paahda sipulisuikaleet paistinpannulla öljyssä kauniin ruskeaksi ja lisää perunasoseen joukkoon.

Tarjoile puolukkasurvoksen tai –hillon kera.

Juomasuositus: 1836 Classic All Malt Lager


Hunajalla maustettua taleggio-juustoa



4 viipaletta taleggio-juustoa
4 viipaletta Maalahden limppua pieninä kuutiona
2 rkl suomalaista hunajaa
4 oksaa sitruunatimjamia
1 rkl voita

Kuumenna uunin grillivastukset ja aseta taleggio-juusto neljälle lautaselle. Lämmitä juustoa uunissa muutama minuutti. Paista voissa pannulla Maalahden leipäkuutiot. Sekoita sitruunatimjamin lehdet hunajan sekaan ja valele juuston pintaan. Ripottele leipäkuutiot juuston päälle.

Juomasuositus: 1836 Classic White Lager

Grillattua omenaa, White Lager –inkiväärilientä ja vaniljajäätelöä

4 kpl Valkea kuulas -omenaa
2 cm tuoretta inkivääriä
1,5 dl ruokosokeria
1 pullo 1836 Classic White Lager –olutta
1 kpl sitruunaruoho
2 kpl limenkuori ja –mehu
1 cm tuore chili
vaniljajäätelöä

Poista omenoista siemenkota ja leikkaa lohkoiksi. Grillaa omenalohkot kuumalla raitapannulla tai todella kuumassa grillissä. Kuori inkivääri ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Kuori lime ja suikaloi myös limenkuori ohueksi. Keitä olut, limenkuori, inkivääri, chili, sokeri, sitruunaruoho ja omenalohkot kattilassa n. 12 min. Anna jäähtyä hetki ja tarjoile vaniljajäätelön kanssa.



 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2478692
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net