Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Vko 1, 2007 Tuoremätien saatavuudet (taulukko)   • Vko 2, 2007 WWF kehottaa välttämään näiden kalojen ostamista   • Vko 3, 2007 Öljykatastrofi, norjalaisten kassilohi   • Vko 4, 2007 Kalakukko-Le poisson croute/ Poisson et porc .   • Vko 5, 2007 Kalakeitto voitti kalapuikot.   • Vko 6, 2007 JP Chenet on ranskalainen viinibrändi   • Vko 7, 2007 Laskiaisen jälkeen paastotaan   • Vko 8, 2007 Koiran vuodesta sian vuodeksi. Virolaista kuhaa.   • Vko 9, 2007 Laulava kalaruoan ystävä Andalusiasta, Vihreät ruodot...   • Vko 10, 2007 Jos on tarvetta laihtua, vaihda kalaan, se on siinä!   • Vko 11, 2007 Punainen viiva, haukikausi lähestyy.   • Vko 12, 2007 Haukiohjeita, äyriäissivut uusiksi   • Vko 12, 2007 (EXTRA) Kalan Valmistustapoja, keittäminen   • Vko 13, 2007 Eettinen kuluttaminen. Mitä se on?   • Vko 14, 2007 Carne humana, päivä ilman lihaa   • Vko 15, 2007 Kala-, kana- ja lihaliemi- kuutiot me tunnemme...   • Vko 16, 2007 Suolaton kala on kuin talo ilman aitanpolulla astelevaa...   • Vko 17, 2007 Tapas ei ole ateria, mutta Vappuna...   • Vko 18, 2007 Ankeriaan savustaminen, antibioottien tärkeys   • Vko 19, 2007 Ruokaöljyissä löytyy, valmisruokien säilyminen   • Vko 20, 2007 Testaa, hallitsetko sinä syömisen   • Vko 21, 2007 Matkaraportti Pielisjokea Pieliselle..   • Vko 22, 2007 Elintarvikkeet kesähelteellä, uutta perunaa   • Vko 23, 2007 Karjatalouden kasvihuonepäästöt 18 %.   • Vko 24, 2007 Karppia Töölön lahdelta, silliä ja uutta perunaa.   • Vko 25, 2007 Kalaa, kanaa vai grillimakkaraa Juhannuksena   • Vko 26, 2007 Alko tekee itsensä tarpeettomaksi   • Vko 27, 2007 Kalasta itse kalasi – jää rahaa muuhun.   • Vko 28, 2007 Kalastusraporttti Irlannista   • Vko 29, 2007 Kalansaalis torstaina 19.7. – loistava tulevaisuus   • Vko 30, 2007 Verkkojen kokeminen yli veneen partaan   • Vko 31 2007 Turvalliset elintarvikkeet   • Vko 32 2007 Kasvihuoneilmiö   • Vko 33 2007 Kuluttajalla on oikeus tietää ruuan alkuperä   • Vko 34 2007 Kuluttajat elintarvikeviidakossa,hanke opastaa   • Vko 35 2007 Saimaannieriää kalatiskissä   • Vko 36 2007 Siian kasvatus lisääntyy Suomessa   • Vko 37 2007 Ruokaleivän hinta noussut   • Vko 38 2007 Sammen kasvatus alkanut Suomessa   • Vko 39 2007 Alle kilolla rehua tuotetaan jopa kilo kirjolohta   • Vko 40 2007 Palellaan sanoi Paellan tekijä   • Vko 41 2007 Kalamurekkeet, paistaminen ja hiillostaminen.   • Vko 42 2007 Sydämellisesti kuituja   • Vko 43 2007 Kalassa on proteiineja 14, 23 prosenttia   • Vko 44 2007 Suomalaisten ruokakori uhkaa hupenevia sademetsiä   • Vko 45 2007 Tarunhohtoinen hedelmä   • Vko 46 2007 Saimaannieriä on parhaimmillaan paistettuna   • Vko 47 2007 Sydänliitto myöntää Sydänmerkki-aterian käyttöoikeuksia   • Vko 48 2007 Jouluiloa ilman lisäkiloja   • Vko 49 2007 Palautuspullojen valikoima laajenee 1.1.2008   • Vko 50 2007 Balin ilmastokokouksessa....   • Vko 51 2007 Kalakauppiaalla on jouluna paras apaja   • Vko 52 2007 Kalaruokaverkon vuoden 2007 viimeinen tiedote 

Kalamurekkeet, paistaminen ja hiillostaminen.


Otamme tähän muistin virkistämiseksi joitakin yleisohjeita erilaisista kalanvalmistustavoista.

Murekkeet
Lihamyllyjä on ”vanhan ajan” mekaniisia ja ”nykyajan” sähköisiä. Monella meistä on käytössään jonkin sortin mylly. Lihamyllyllä voi jauhaa muutakin kuin lihaa.
Kalaa jauhamalla siitä saadaan helposti ”ruodotonta”. Myllyn sihtiin jäävät kookkaammat ja pienet murskaantuvat huomaamattoman pieniksi. Tällaisessa massassa on runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Kookkaammilta kaloilta kannattaa poistaa nahka ja suomut, jolloin massasta saadaan valkoista. Muikun ja silakan massasta tulee hieman harmaata, mutta ei se vaikuta siitä valmistettaviin kalapulliin tai murekkeisiin. Käsikäyttöisellä lihamyllyllä kannattaa kala jauhaa myllyn läpi kahteen kertaan.

HAUKIPYÖRYKÄT II

TATTIHAUKIMUREKE

Paistaminen
Silakka ja muikku pitäisi pyrkiä syömään ruotoinen kaikkineen, koska ruodot sisältävät luustolle tärkeitä kivennäisaineita. Kuinka saan ruodot pehmeiksi? Pikkukalaa kun keittää noin 10 minuuttia sen ruodot pehmenevät. Kalakukoissa pienen ahvenen ruodot (jopa pää) vaativat vähintäin kahden tunnin hautumisen jälkeen. Mieto lämpö ei siis pehmennä ruotoja nopeasti. Sen sijaan paistaminen kuumassa tekee ruodon rapeaksi, eikä sitä kavahda lapsikaan. Pannuun tarttumisen voi ehkäistä kastamalla kala ruisjauhoissa. Paistinrasvana Keittiömestari Jaakko Kolmonen suosittelee voi-rypsiölyseosta. Se tekee muikulle ja silakalle maukkaan rapean pinnan.
(esimerkkiohje)

Hiillostaminen


Kalaa voi hiillostaa vaikka tulikuumalla sähkölieden keittolevyllä. Kokeile silakalla tai muikulla. Uuniritilä keittolevyn päälle, levyn säädin täydelle teholle. Muikku on syytä puhkoa mutta silakan voi halstrata sellaisenaan. Kookkaampi kalafilee on syytä suolata muutama tunti ennen, mutta pienet kala (silakka, muikku) vasta hiillostuksen jälkeen.
Muutama lainalaisuus hiillostaessa kalaa:
- muista tulikuuma hiillos
- hiillostus suomuineen
- hiillosta rasvaisia kaloja (lahna, säynävä, siika, kirjolohi, muikku ja silakka
- vältä liikaa suolaa, se kuivattaa kalan.

HIILIMUIKUT


7.10.2007 olimme kuluttaneet tämän vuoden luonnonvarat - Suurin syy ekologisen jalanjäljen kasvuun on energian kulutus – myös Suomessa

Maailman tämän vuoden luonnonvarojen tuotto oli kulutettu loppuun lauantaina 7.10. Loppuvuoden elämme ekologisella luottokortilla ilman takaisinmaksukykyä. 20 vuotta sitten ekovelkapäivä sijoittui joulukuun puoleenväliin. Ekovelkapäivä on aikaistunut, koska ekologinen jalanjälkemme kasvaa. Suurin syy tähän ovat kasvavat hiilidioksidipäästöt ja Suomessakin energian kulutus kasvaa jatkuvasti. WWF korostaa, että nopein keino energiakehityksen täyskäännökseen ovat poliittiset ohjauskeinot, joilla energiatehokkuus paranee ja uusiutuvaa energiaa saadaan käyttöön.


 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2602190
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net