Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Vko 1, 2007 Tuoremätien saatavuudet (taulukko)   • Vko 2, 2007 WWF kehottaa välttämään näiden kalojen ostamista   • Vko 3, 2007 Öljykatastrofi, norjalaisten kassilohi   • Vko 4, 2007 Kalakukko-Le poisson croute/ Poisson et porc .   • Vko 5, 2007 Kalakeitto voitti kalapuikot.   • Vko 6, 2007 JP Chenet on ranskalainen viinibrändi   • Vko 7, 2007 Laskiaisen jälkeen paastotaan   • Vko 8, 2007 Koiran vuodesta sian vuodeksi. Virolaista kuhaa.   • Vko 9, 2007 Laulava kalaruoan ystävä Andalusiasta, Vihreät ruodot...   • Vko 10, 2007 Jos on tarvetta laihtua, vaihda kalaan, se on siinä!   • Vko 11, 2007 Punainen viiva, haukikausi lähestyy.   • Vko 12, 2007 Haukiohjeita, äyriäissivut uusiksi   • Vko 12, 2007 (EXTRA) Kalan Valmistustapoja, keittäminen   • Vko 13, 2007 Eettinen kuluttaminen. Mitä se on?   • Vko 14, 2007 Carne humana, päivä ilman lihaa   • Vko 15, 2007 Kala-, kana- ja lihaliemi- kuutiot me tunnemme...   • Vko 16, 2007 Suolaton kala on kuin talo ilman aitanpolulla astelevaa...   • Vko 17, 2007 Tapas ei ole ateria, mutta Vappuna...   • Vko 18, 2007 Ankeriaan savustaminen, antibioottien tärkeys   • Vko 19, 2007 Ruokaöljyissä löytyy, valmisruokien säilyminen   • Vko 20, 2007 Testaa, hallitsetko sinä syömisen   • Vko 21, 2007 Matkaraportti Pielisjokea Pieliselle..   • Vko 22, 2007 Elintarvikkeet kesähelteellä, uutta perunaa   • Vko 23, 2007 Karjatalouden kasvihuonepäästöt 18 %.   • Vko 24, 2007 Karppia Töölön lahdelta, silliä ja uutta perunaa.   • Vko 25, 2007 Kalaa, kanaa vai grillimakkaraa Juhannuksena   • Vko 26, 2007 Alko tekee itsensä tarpeettomaksi   • Vko 27, 2007 Kalasta itse kalasi – jää rahaa muuhun.   • Vko 28, 2007 Kalastusraporttti Irlannista   • Vko 29, 2007 Kalansaalis torstaina 19.7. – loistava tulevaisuus   • Vko 30, 2007 Verkkojen kokeminen yli veneen partaan   • Vko 31 2007 Turvalliset elintarvikkeet   • Vko 32 2007 Kasvihuoneilmiö   • Vko 33 2007 Kuluttajalla on oikeus tietää ruuan alkuperä   • Vko 34 2007 Kuluttajat elintarvikeviidakossa,hanke opastaa   • Vko 35 2007 Saimaannieriää kalatiskissä   • Vko 36 2007 Siian kasvatus lisääntyy Suomessa   • Vko 37 2007 Ruokaleivän hinta noussut   • Vko 38 2007 Sammen kasvatus alkanut Suomessa   • Vko 39 2007 Alle kilolla rehua tuotetaan jopa kilo kirjolohta   • Vko 40 2007 Palellaan sanoi Paellan tekijä   • Vko 41 2007 Kalamurekkeet, paistaminen ja hiillostaminen.   • Vko 42 2007 Sydämellisesti kuituja   • Vko 43 2007 Kalassa on proteiineja 14, 23 prosenttia   • Vko 44 2007 Suomalaisten ruokakori uhkaa hupenevia sademetsiä   • Vko 45 2007 Tarunhohtoinen hedelmä   • Vko 46 2007 Saimaannieriä on parhaimmillaan paistettuna   • Vko 47 2007 Sydänliitto myöntää Sydänmerkki-aterian käyttöoikeuksia   • Vko 48 2007 Jouluiloa ilman lisäkiloja   • Vko 49 2007 Palautuspullojen valikoima laajenee 1.1.2008   • Vko 50 2007 Balin ilmastokokouksessa....   • Vko 51 2007 Kalakauppiaalla on jouluna paras apaja   • Vko 52 2007 Kalaruokaverkon vuoden 2007 viimeinen tiedote 

Kalassa on proteiineja 14 - 23 prosenttia


Kala on tärkeä ravinnonlähde, lähinnä proteiinilähde, kuten liha, maito ja kananmuna. Lisäksi kala sisältää tärkeitä kivennäis- ja hivenaineita sekä rasvaliukoisia vitamiineja, joita me suomalaiset tarvitsemme ravintoomme lisää.
Proteiinit koostuvat aminohapoista, joita ihminen tarvitsee kaikkien pehmeiden kudoksiensa rakennusaineeksi sekä energiantuotantoon. Erilaisia aminohappoja tunnetaan yli 60, mutta proteiineissa niitä esiintyy 20 kappaletta. Osa näistä on ns. välttämättömiä aminohappoja, joita ihmisen elimistä ei pysty valmistamaan.


Kalan valkuaisaineet ovat hyvälaatuisia, koska ne sisältävät paljon välttämättömiä aminohappoja.

Välttämättömien ja ei-välttämättömien aminohappojen määrä/mg 100 g kalaa:

välttämättömät aminohapot ei välttämättömät aminohapot

silakka 52,5 51,4
naudanliha 48,9 50,5
maito 32,8 56,4


Proteiinien hydrolyysillä tarkoitetaan sen pilkkoutumista happojen, emästen tai entsyymien vaikutuksesta. Ruoansulatus perustuu tähän reaktioon. Hydrolyysin vaikutuksesta kalaa marnoitaessa kalasta irtoaa valkuaista marinointiliemeen.
Proteiinien denaturaatio tarkoittaa proteiinirakenteen muuttumista. Se voidaan nähdä muun muassa kalan kypsyessä, lihas muuttuu vaaleaksi pannulla paistettaessa. Denaturaatiota aiheuttavat kuumuuden lisäksi myös vahvat hapot ja emäkset, eräät liuottimet, raskasmetallit ja UV-valo.

Rasvoja tarvitaan kudosten muodostamiseen. Ne ovat myös kehon lämmöneristäjiä ja vararavintoa sekä rasvaliukoisten vitamiinien kuljettajia. Rasvat koostuvat glyserolista ja ns. tyydyttyneistä, tyydyttämättömistä tai monityydyttömistä rasvahapoista. Vapaat rasvahapot ovat irronneet glyseroliosasta. Ne ilmaisevat elintarvikkeen laatua, koska ne haisevat ja maistuvat pahalle. Tätä mikrobien ja entsyymien aiheuttamaa hajoamista kutsutaan rasvan hydrolyysiksi.
Monityydyttymättömät rasvahapot ovat kaikkein terveellisimpiä. Kala sisältää paljon juuri näitä monityydyttymättömiä rasvahappoja, kuten eikosapentaeenihappoja (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA). Kalojen rasvapitoisuuksssa on paljon vaihtelua, on rasvaisia ja vähärasvaisia kalalajeja.

Kalalajien rasvapitoisuusprosentteja:

lahna 4,3
muikku 3,3
särki 3,2
kuha 0,9
made 0,5
hauki 0,3


Yhteenvetona voidaan todeta kalan sisältävän tärkeitä kivennäisaineita, esimerkiksi kalsiumia, magnesiumia ja fosforia, hivenaineista fluoria, kromia ja seleeniä sekä tärkeitä vitamiineja, kuten A-, D-, ja E-vtamiinia.

Suomalaisen Työn Liitto selvitti suomalaisen joulun saloja. TNS Gallupin toteuttama tutkimus paljastaa muun muassa, mikä aiheuttaa eniten joulustressiä ja paljonko jouluvalmisteluihin kuluu rahaa ja aikaa. Tiesitkö esimerkiksi, että joka kymmenes suomalainen käyttää jouluvalmisteluihin melkein kaksi työviikkoa?




 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2598663
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net