Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Nro 218 Onko kalaruuan ystävän syytä laihduttaa?   • Nro 219 Vajaasti hyödynnetty kala (roskakala)   • Nro 220 Lisääntyykö kirjolohi Suomessa?   • Nro 221 Kuka Suomessa kalastaa?   • Nro 222 Löydä elämäsi merkki   • Nro 223 Kuinka me suomalaiset jaksamme?   • Nro 224 Kansallinen häpeä   • Nro 225 Leipä, ravintomme kivijalka   • Nro 226 Maidossa 80 % kalsiumia   • Nro 227  Valkosipuliuute ja terveys   • Nro 228 Viljelty ruokasieni   • Nro 229 Oluiden aatelinen, Sininen   • Nro 230 Espanjassako vain tapaksia?   • Nro 231 Gastro 2008   • Nro 232 Kalastusrajoitus saimaannorpan puolesta   • Nro 233 Hauen kutu kiihkeimmillään   • Nro 234 Ahven kutee, grillit lämpenevät   • Nro 235 Kesäkalastus alkanut nihkeästi   • Nro 236 Kalajauhossa valkuaista 55-60 prosenttia   • Nro 237 Kalasta ruokaa-kurssi alkaa   • Nro 238 Kalastusterapiaa   • Nro 239 Lähiruoka on suomalaista   • Nro 240 Viisi maukasta juhannuskalareseptiä   • Nro 241 Helppo   • Nro 242 Ruoka entistä kalliimpaa   • Nro 243 Olemme ahkeria kierrättäjiä   • Nro 244 Muistutus lähiruoasta   • Nro 245 Hapero on mieto sieni   • Nro 246 Ahven parhaimmillaan   • Nro 247 Pakastetut elintarvikkeet   • Nro 248 Muikun mäti, kaivattu kaviaarimme   • Nro 249 Lipeäkalakausi alkoi Pyhäinpäivästä   • Nro 250 Kotimaisen maidon tulevaisuus   • Nro 251 Muhkea jouluruokapaketti-jokaiselle jotakin   • Nro 252 Taatto läksi, läksi innoissaan...   • Nro 253 Uusi vuosi, uudet reseptit 

Nro 232 Kalastusrajoituskampanja saimaannorpan puolesta





Tiedotteemme avautuivat ja uusiutuivat.



Talvikautena julkaisemme viikkotiedotteet tiistaisin. Kalastuskauden aikana (touko-lokakuu) julkaisemme viikkotiedotteet perjantaisin. Kalenterikuukausittain tiedotteet ovat avoimia kaikille, jonka jälkeen ne avautuvat verkkotunnusten haltijoille.





Tiedote 11.4.2008


Kalastajiin vedotaan, jotta he välttäisivät verkko- ja täkykoukkukalastusta saimaannorpan lisääntymisalueilla 15.4.-30.6. norpan jälkikasvun turvaamiseksi. Perjantaina 11.4. julkistetun vetoomuksen ovat allekirjoittaneet maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Metsähallitus, WWF, Kalatalouden keskusliitto sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.


Vetoomuksen julkistaminen on lähtölaukaus kampanjalle, jonka avulla pyritään vähentämään verkko- ja täkykoukkukalastusta Saimaalla saimaannorpan kannalta kriittisimpänä ajankohtana. Ensimmäistä kertaa kampanjoinnissa ovat mukana myös kalastusjärjestöt ja viranomaiset.
WWF tekee kaikkien Saimaalla kalastavien kanssa vapaaehtoisia kalastusrajoitussopimuksia. Sopimuksen mukaan kalastaja sitoutuu olemaan pyytämättä verkoilla, kalatäkykoukuilla ja isorysällä kuuttien ensimmäisten elinkuukausien aikana. Hyvä vaihtoehto verkkokalastukselle ovat norppaturvalliset katiskat.


Erittäin uhanalaisen saimaannorpan kannan koko on parin viimeisen vuoden aikana laskenut huolestuttavasti. Saimaannorppia on tällä hetkellä noin 260 yksilöä. Kuolleisuutta ovat lisänneet erityisesti leudot talvet, jotka ovat huonontaneet saimaannorppien lisääntymistuloksia. Erityisen huolestuttavaa on, että erityisesti nuoria, alle yksivuotiaita yksilöitä, on kuollut.

Ilmastoon emme pysty nopealla aikataululla vaikuttamaan, mutta voimme turvautua muihin keinoihin suojellaksemme saimaannorppakantaa. Ilmastonmuutoksen lisäksi saimaannorppien suurin uhka ovat kalanpyydykset. Esimerkiksi vuosina 2000–2005 emoistaan vieroitettujen poikasten kuolemista yli 90 oli kalanpyydysten aiheuttamia.

Kampanjan tunnuksen on luonut graafinen suunnittelija John Zetterborg. Hän kertoo halunneensa vaikuttaa kalastajiin lasten ja nuorten kautta. On tärkeää, että myös tämän päivän lapset voivat aikuisina ihastella elävää saimaannorppaa. Zetterborg on lahjoittanut työpanoksensa kampanjan hyväksi. Myös medialta, yrityksiltä, järjestöiltä yms. toivotaan tukea viestin viemiseksi perille kalastajille.






Tiedote 9.4.2008




Äärimmäisen uhanalainen kiljuhanhi ammuttu suojelualueella Kreikassa.
Kiljuhanhikoiras Mánnu on löydetty kuolleena perinteiseltä talvehtimisalueelta Pohjois-Kreikan Kerkini-järveltä. Mannú oli värirengastettu Norjassa toukokuussa 2006. Tutkimuksissa varmistui, että lintu oli ammuttu haulikolla. Metsästys on Kerkini-järven suojelualueella kielletty, ja kiljuhanhi on Kreikassakin täysin rauhoitettu.

Kiljuhanhi kuuluu EU:n lintudirektiivin ensimmäiseen liitteeseen ja on täten myös EU:n erityisessä suojeluksessa. Kiljuhanhi on Pohjoismaiden uhanalaisin pesivä lintulaji, ja käytännössä koko Pohjolan kanta talvehtii nimenomaan Kreikassa.

Käynnissä olevan EU:n LIFE–rahaston tukeman kiljuhanhen suojeluhankkeen (v. 2005–2008) aikana on värirengastettu seitsemän kiljuhanhea, joista nyt jo kaksi - eli lähes kolmasosa - on todistetusti ammuttu. Todennäköisesti metsästyksen aiheuttama kuolleisuus on vielä tätäkin suurempaa. Kiljuhanhi on rauhoitettu laji kaikissa Euroopan maissa, ja sen ampumisesta on määrätty tuntuvat sakot, joten saaliksi saadusta rengastetusta linnusta ei sakkojen pelossa raportoida. Metsästys onkin selvästi tärkein uhkatekijä kiljuhanhelle.

Yhden ainoan pesimäikäisen yksilön menetys on kova isku Pohjolan sukupuuton partaalla horjuvalle kiljuhanhikannalle. Yhden aikuisen koiraan menetys tarkoittaa noin viiden prosentin vähennystä koko kannan koiraista.


“Talvehtimisalueet Kreikassa olisi varsin pienellä lisäpanostuksella mahdollista saada niin hyvän suojelun ja valvonnan piiriin, että Pohjolan kiljuhanhikanta voisi turvallisesti talvehtia ja pikku hiljaa elpyä. Tällä tavalla Kreikka voisi erittäin merkittävällä tavalla kantaa kortensa kekoon kiljuhanhen kansainvälisessä suojelutyössä. Nykyisessä tilanteessa Kreikan riittämätön panostus salametsästyksen torjuntaan ja suojelualueiden vartiointiin uhkaa vesittää kansainväliset ponnistukset Pohjolan kiljuhanhikannan suojelutyössä”, sanoo kiljuhanhi-LIFE-hankkeen vetäjä Petteri Tolvanen WWF:stä.

”Kyseinen tapaus on viime aikojen vakavimpia salametsästystapauksia Kreikassa ja koko EU:ssa”, sanoo hankkeen kansallinen vetäjä Yannis Tsougrakis Kreikan BirdLifesta. “Kreikalla ja kaikilla muilla jäsenvaltioilla on EU:n lintudirektiivin perusteella velvollisuus suojella kiljuhanhea salametsästykseltä tunnetuilla esiintymisalueilla. Käytännössä tehokas suojelu vaatii kaikkien hanhilajien metsästyksen lopettamista kiljuhanhen kannalta kaikkein tärkeimmillä, varsin pienillä alueilla”, hän jatkaa.


WWF Suomen vetämä kiljuhanhi-LIFE hanke on seurannut kiljuhanhikoiras Mánnun ja sen puolison Máddun liikkeitä Norjassa sijaitsevan pesimäalueen ja Kreikan talvehtimisalueen välillä vuosittain. Marraskuussa 2007 Mánnu ja Máddu saapuivat odotetusti Kreikan Kerkini-järvelle. Joulukuussa 2007 Mánnu löytyi kuolleena Kerkinin suojelualueelta.

Suomessa kiljuhanhelle ollaan parhaillaan laatimassa kansallista suojeluohjelmaa, joka painottaa kansainvälisen yhteistyön välttämättömyyttä lajin pelastamisessa. Suojelusuunnitelman laadinnasta kiljuhanhi-LIFE –hankkeessa vastaa BirdLife Suomi. Muut hankkeen suomalaiset osapuolet ovat Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus. Suomen lisäksi hankkeessa ovat mukana Norja, Viro, Unkari ja Kreikka.

Taustatietoa kiljuhanhesta

Kiljuhanhi (fjällgås, Anser erythropus) on Tunturi-Lapin pesimälintu, jonka esiintymisalue ulottuu Pohjolan tuntureilta itäisimpään Siperiaan. Laji on maailmanlaajuisesti vaarantunut. Pohjolan omaleimainen kiljuhanhikanta on enää noin 20 pesivän parin kokoinen. Vielä sata vuotta sitten kiljuhanhi oli Tunturi-Lapin yleisin hanhilaji. Kiljuhanhea on hyvin vaikea – metsästystilanteessa käytännössä mahdotonta – erottaa runsaslukuisesta ja monissa Euroopan maissa metsästyslajeihin kuuluvasta tundrahanhesta (Anser albifrons). Suomessa sekä kilju- että tundrahanhi ovat täysin rauhoitettuja, mutta niitä voi joutua ammutuksi metsähanhen metsästyksen yhteydessä.

Kreikassa ammutun Mánnu-koiraan kuolinsyynselvitys tehtiin Suomessa Eviran (Elintarviketurvallisuusvirasto) toimesta.

Nimet Mánnu ja Máddu ovat saamenkielisiä, Mánnu tarkoittaa kuuta, ja Máddu on saamelaisessa tarustossa haltija, joka suojelee kaikkia eläinlajeja.

Mánnun ja Máddun elämänhistoria:

Toukokuu 2006: Rengastus aikuisena parina Porsanginvuonolla Norjassa.
Elokuu 2006: Pariskunta Porsanginvuonolla onnistuneen pesinnän jälkeen yhden poikasen kanssa.
Syyskuu 2006: Pariskunta yhdessä perinteisellä levähdysalueella Hortobágyssa Unkarissa.
Helmi-maaliskuu 2007: Pariskunta yhdessä talvehtimisalueella Evros-joen suistossa Kreikassa.
Maaliskuu 2007: Pariskunta yhdessä kevätmuutolla levähdysalueella Hortobágyssa Unkarissa.
Toukokuu 2007: Pariskunta Porsanginvuonolla valmistautumassa pesintään.
Elokuu 2007: Pariskunta Porsanginvuonolla, tällä kertaa ilman poikasia.
Syys–lokakuu 2007: Pariskunta yhdessä perinteisellä levähdysalueella Hortobágyssa Unkarissa.
Marras-joulukuu 2007: Pariskunta yhdessä talvehtimisalueella Kerkini-järvellä Kreikassa. 12.12. Mánnu löytyy ammuttuna suojelualueen sisältä. Leskeksi jäänyt Máddu viipyy Kerkinillä helmikuun puoliväliin asti, siirtyy sitten Evros-joen suistoon, ja lähtee sieltä kevätmuutolle maaliskuun puolivälissä 2008.






Kalastus




Kalastusviikko 31.3.-6.4.2008.



Oikean puolen kuvasta voit napsauttamalla suurentaa säätilaennusteen.
Oheiseen kuvasarjaan olemme aakkosjärjestyksessä (ei paremmuus-) koonneet ne yleisimmät saaliskalat, joita nousee kalavesistämme verkoilla ja muilla seisovilla pyydyksillä. Ei norppavesiä.


Ahven



Hauki


Kuha


Lahna



Made


Muikku



Siika



Särki


Säyne



Taimen





Pesuvadillinen ahvenia painoi 3,4 kg


Keskiviikko
Aamulla anivarhain ahvenet ovat nälkäisiä. Kalaonni voi vaihdella ja ihmeellistä on se, että viiden metrin päässä olevasta naapuriavannosta kalaa nousee.
Sää on ihanteellinen. Pieni yöpakkanen kuivattaa jään päälle päivällä muodostuneen sohjon ja näin liikkuminen jäällä on vaivatonta. Erityisesti aamuisin auringon nousun aikoihin pilkkijän on hyvä onkia.

Sunnuntai
Tämän viikon kalat on kalastettu. Kiitämme kaikkia mukana olleita kalakavereita.

Tästä voit seurata kuluvan viikon (16) kalastustapäivien tapahtumia.







Tuoreimmat ruokaohjeet (lisätty 14.4.2008)




Keittiömestari Wiljam Pyyn muistiin merkitsemää

Ravintola Motti, Helsinki Töölö, oli kulinaristien herkkupaikka ja monet valtiovieraat sekä ministerit tulivat herkkulounaille sekä illanistujaisiin, unohtamatta Urho Kekkosta. Myös kuuluisat pässinkivekset oli suosittu ruokalaji. Karhua ja kaviaaria oli aina saatavilla. Syksyisin oli hapansilakka-viikot ja naapurusto ei oikein pitänyt siitä kun avasimme purkit terassilla. Grillasimme possunkylkeä, erilaisia makkaroita, broileria ja erilaisia kaloja.








Lyhyesti




Tästä jokaisen keälomalaisen napsakka kylmäsavustin HyväMaku.
Kylmäsavuhauki, kuha, kirjolohi ja lohimedaljonki ovat herkullisia kesäherkkuja je niiden valmistaminen omalla savustimella on todella hauskaa koko perheen puuhaa.


MOT Yle 1 14.4. kello 20.00 K- Hintakilpailun pimeä puoli

Kaksi vuotta sitten ympäristöviranomaiset ja poliisi saivat ilmiannon. Näytti siltä, että Isojoella oli käynnissä ympäristörikos.
Arvokas joki oli mönjän peitossa. Joenvarren kalankasvattamoiden poikaset tukehtuivat jätevesisieneen.
Kuormittain perunajätettä oli dumpattu metsään, josta soluneste valui ojiin ja puroihin.
-------------------
Ruokakeskon suurkeittiöille tarkoitetun Menu-tuotesarjan perunatuotteista suurin osa tulee joko Nevalan perunasta tai samojen Nevaloiden toisesta yhtiöstä Potpowerista. Keskolle yhtiöt tekevät kuorittuja perunoita, keitettyjä perunoita, lohkoperunoita, kuutioperunoita, lintuperunoita, palaperunoita, pariisinperunoita, keitettyjä puikulaperunoita, soseperunoita, suikaleperunoita, viipaleperunoita ja kuorittuja yleisperunoita.


Katso ohjelma netistä.


Kotiruokakilpailussa todelliset maut esiin: Keittiömestari Kirsi Ekolan ruokaohje voitti äänestyksessä



Suomen Sydänliiton kotiruokakilpailussa haettiin kotiruokaan todellisia makuja. Kilpailuun kutsuttiin mukaan kahdeksan ruoka-alan ammattilaista. Enemmän makua, vähemmän suolaa -teemalla käytyyn kisaan osallistuvilta pääruokaohjeilta edellytettiin, että ne täyttävät Sydänmerkki-aterian kriteerit.






Possunlihakäristys
4:lle


  • 400 g porsaan ulkofileetä
  • 3 dl vettä
  • 2 kpl Herbamare-kasvisliemikuutioita (suolaton)
  • 1 tl suolaa
  • 1 rkl Sydänmerkki-kasvirasvalevitettä (70 %)
  • 1 sipuli
  • 100 g palsternakkaa
  • 100 g porkkanaa
  • 100 g lanttua
  • 1 rkl rypsiöljyä
  • 1 tl timjamia
  • 10 viherpippuria
  • 10 roseepippuria


Valmiin annoksen päälle: Tuoretta timjamia ja persiljaa

1. Leikkaa possunliha ohuiksi, mutta isoiksi viipaleiksi. Ohuita viipaleita on helpompi leikata, kun lihaa viilennetään pakastimessa noin tunnin ajan.
2. Ruskista lihaviipaleet pinnoitetulla paistinpannulla ilman rasvaa. Laita ruskistetut lihat uunin kestävään pataan. Kaada paistinpannulle vettä ja liuota liemeen kasvisliemikuutiot ja suola. Sekoita, jotta pannusta irtoaa mukaan kaikki hyvät makuaromit. Kaada liemi lihojen päälle.
3. Kuori ja viipaloi kasvikset.
4. Sulata kasvirasvalevite pinnoitetulla paistinpannulla ja kuullota sipuli kevyesti. Kaada lihojen päälle. Kuumenna rypsiöljy ja kuullota juurekset kevyesti paistinpannulla. Kaada ne lihojen ja sipulin päälle pataan. Mausta timjamilla ja pippureilla. Anna käristyksen hautua uunissa 175 asteessa n. 1 tunti.

Valmiin käristyksen ravintosisältö /100g
Rasvaa 4,9
Tyydyttynyttä rasvaa 1,3
Suolaa 0,7

Keittiömestari Kirsi Ekola

Onnittelemme!



TAKAISIN

Liity tästä Kalaruokaverkkoon ja pääset suljetuille sivuille.

Ellet halua jatkossa vastaanottaa ajankohtaista tietoa kalasta ja kalaruoasta peru postitus
tästä.

 
 
2476345
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki