Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Nro 218 Onko kalaruuan ystävän syytä laihduttaa?   • Nro 219 Vajaasti hyödynnetty kala (roskakala)   • Nro 220 Lisääntyykö kirjolohi Suomessa?   • Nro 221 Kuka Suomessa kalastaa?   • Nro 222 Löydä elämäsi merkki   • Nro 223 Kuinka me suomalaiset jaksamme?   • Nro 224 Kansallinen häpeä   • Nro 225 Leipä, ravintomme kivijalka   • Nro 226 Maidossa 80 % kalsiumia   • Nro 227  Valkosipuliuute ja terveys   • Nro 228 Viljelty ruokasieni   • Nro 229 Oluiden aatelinen, Sininen   • Nro 230 Espanjassako vain tapaksia?   • Nro 231 Gastro 2008   • Nro 232 Kalastusrajoitus saimaannorpan puolesta   • Nro 233 Hauen kutu kiihkeimmillään   • Nro 234 Ahven kutee, grillit lämpenevät   • Nro 235 Kesäkalastus alkanut nihkeästi   • Nro 236 Kalajauhossa valkuaista 55-60 prosenttia   • Nro 237 Kalasta ruokaa-kurssi alkaa   • Nro 238 Kalastusterapiaa   • Nro 239 Lähiruoka on suomalaista   • Nro 240 Viisi maukasta juhannuskalareseptiä   • Nro 241 Helppo   • Nro 242 Ruoka entistä kalliimpaa   • Nro 243 Olemme ahkeria kierrättäjiä   • Nro 244 Muistutus lähiruoasta   • Nro 245 Hapero on mieto sieni   • Nro 246 Ahven parhaimmillaan   • Nro 247 Pakastetut elintarvikkeet   • Nro 248 Muikun mäti, kaivattu kaviaarimme   • Nro 249 Lipeäkalakausi alkoi Pyhäinpäivästä   • Nro 250 Kotimaisen maidon tulevaisuus   • Nro 251 Muhkea jouluruokapaketti-jokaiselle jotakin   • Nro 252 Taatto läksi, läksi innoissaan...   • Nro 253 Uusi vuosi, uudet reseptit 

Nro 236 Kalajauhossa valkuaista 55 - 60 prosenttia



Kalastuskauden aikana (touko-lokakuu) pyrimme julkaisemaan viikkotiedotteet perjantaisin. Viikon ajan tiedotteet ovat avoimia kaikille, jonka jälkeen ne avautuvat vain verkkotunnusten haltijoille.


Onko kalajauhosta ihmisravinnoksi?


Kalajauho valmistetaan kalasta ja kalajätteistä ja sitä käytetään valkuaisrehuna kotieläinten, lähinnä nautakarjan, sikojen, siipikarjan, turkkiseläinten ja kalojen rehuseoksissa.



Kalajauho sisältää

  • 55-60 % valkuaista
  • 4-6 % rasvaa
  • 2-3 % suolaa
  • 18-22 % kalsiumfosfaattia
  • 10-12 % vettä

Kalajauhon valmistuksessa raaka-aine silputaan ja steriloidaan höyryllä. Syntyneestä massasta puristetaan pois vesi ja öljy, minkä jälkeen se kuivataan ja jauhetaan jauhoksi. Puhdistettu kalajauho on hajutonta ja mautonta, mutta tuotteen valmistuksessa on voimakasta hajua antavia välivaiheita, jonka vuoksi tehtaiden sijoitus tuottaa vaikeuksia hajusaasteen vuoksi Vielä 70-luvun loppuolella tutkittiin kalajauhon mahdollisuuksia soveltua ihmisravinnoksi – olisihan se erinomainen valkuaisen lähde.

Kalajauhon käyttö tänään
(lainaus on MMM:n sivuilta)
Uudet ehdot kalajauhon käytölle eläinten rehuissa.
Euroopan komission pysyvä eläinlääkintäkomitea päätti kokouksessaan 20.12.2000 säädellä kalajauhon käyttöä rehuseosten valmistuksessa ja eläinten ruokinnassa sekä rehujen kuljetuksia. Uudet ohjeet ovat jatkoa aiemmille BSE-taudin vastustamista koskeneille päätöksille. Aiemmin (4.12.) maatalousneuvosto oli kieltänyt eläinperäisen valkuaisen käytön elintarviketuotantoeläinten rehussa kuuden kuukauden ajaksi. Tuolloin yhtenä keskeisenä poikkeuksena oli kalajauhon käytön salliminen muiden eläinten kuin märehtijöiden rehuissa.
Erityisesti Suomen vaatimuksesta komission alkuperäistä, erittäin tiukkaa ehdotusta muutettiin lähemmäksi käytäntöä. Alkuperäisestä ehdotuksesta poiketen kalajauhoa sisältävän rehuseoksen valmistaminen muille kuin märehtijöille sallitaan myös laitoksissa, jotka tuottavat märehtijöiden rehuseoksia. Valmistuksen on kuitenkin käytännössä tapahduttava erillisillä tuotantolinjoilla. Tutkimuksia eläinvalkuaisen käyttökiellon valvomiseksi rehuissa lisätään entisestään. Rehujen käytön valvontaa tehostetaan tiloilla, joilla on sekä sikoja että nautoja.

Perunsardellista valmistetaan suuret määrät kalajauhoa

Tämän lisäksi rehutehtaissa, joissa valmistetaan elintarviketuotantoeläimille rehuseoksia, ei saa valmistaa eläinvalkuaista sisältäviä rehuseoksia muille kuten lemmikki- ja turkiseläimille. Kielto ei koske kalajauhon käyttöä.

Saavutetuista muutoksista huolimatta Suomi ei kannattanut ehdotusta, koska kalajauhon käyttöä koskevilla ehdoilla ei ole tieteellisiä perusteita. Myös eräiltä muilta osin päätöksen edellyttämät toimenpiteet menevät pidemmälle kuin maatalousneuvostossa oli aiemmin sovittu.



Kalajauho ihmisravintona
(EU tietoa kalajauhosta)
Ihmiset eivät syö suoraan kalajauhoa. Poikkeuksena on hyvin pieni kalajauhotablettien myyntimäärä Norjassa, jossa niitä myydään urheilijoille ravinnelisänä apteekeissa. Noin 33 prosenttia EU:ssa kulutetusta kalajauhosta syötetään viljellylle kalalle, loput syötetään sioille ja siipikarjalle. Näin ollen kalajauhon vaikutus ihmiseen syntyy siitä, kun ihmiset syövät kalajauhoja sisältävällä rehulla syötettyjä viljeltyjä kaloja tai tuotantosikoja ja -siipikarjaa.

EU:ssa käytetään jonkin verran kalaöljyä suoraan terveysravintoainevalmisteina. Tällä hetkellä arvioidaan, että EU:ssa käytetty määrä on noin 7 000 tonnia vuodessa. Suurin osa EU:ssa käytetystä kalaöljystä menee viljellyn kalan ruokintaan (161 000 tonnia), joka on noin 60 prosenttia kokonaisvuosituotannosta.

Näin ollen jos kuluttaja ottaa kalaöljykapseleita tai syö kalaa, myös viljeltyä, kysymys on, mitkä ovat tämän edut ja riskit ihmisen terveydelle?






Lyhyesti




Kolmessa minuutissa lautaselle

Tuorepastan valmistaminen ei vaadi gourmet-kokin taitoja, sillä siitä saa helposti aterian vain muutamassa minuutissa. Nopean kypsymisajan takaa esikypsytys.
- Pakastetuorepasta laitetaan jäisenä kiehumaan kiehuvaan veteen tai kastikkeeseen ja sen annetaan kiehua kolme minuuttia. Pastaa ei kannata keittää liian kauan, jotta se ei mene mössöksi. Pasta keitetään al denteksi eli sitä pureskellessa pitää olla hammastuntuma, Myllyn Paras Oy:n viestintäjohtaja Arja Savela opastaa onnistuneeseen pastan kypsentämiseen. Mikroaaltouuniakin voi kiireisenä hetkenä kokeilla, kunhan hakee omalle mikrolle sopivan ajan, 2-4 min.

Hyvän maun ja helppouden lisäksi Savela arvelee juuri nopeutta yhdeksi syyksi tuorepastan suosion kasvuun.
- Kiire vaivaa nykyään monia, sillä työpäivät venyvät usein pitkiksi ja viikonloppuisinkin ihmisillä on paljon harrastuksia. Ruoanlaittoon ei välttämättä jää aikaa, vaikka siihen haluttaisiinkin panostaa. Pastasta saa kuitenkin tehtyä monenlaisia ruokia, esimerkiksi hitaammin kypsyvää lasagnea ja erilaisia paistoksia.




Merellinen Tuorepastasalaatti
(n. 4:lle)


  • 1 pss Myllyn Paras KOTIPASTA Kalaa (300 g)
  • 1 ruukkua vihreää salaattia
  • 1 tlk säilykepersikkaa (keskikokoinen 250/400 g)
  • 1 punasipuli
  • 200 g katkarapuja
  • 100 g aurinkokuivattua tomaattia
  • 70 g cashewpähkinöitä (n. 1 dl)
  • 200 g minitomaatteja (1rasia)
    (tilliä)

    Salaatinkastike:
  • 0,5 dl persikkatölkin mehua
  • 0,5 dl viinietikkaa
  • 0,5 dl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä
  • yrttisuolaa, sitruunapippuria

Keitä pakastetuorepastaa kiehuvassa vedessä 2-3 min, "al dente", älä keitä salaattiin tulevaa tuorepastaa liikaa. Kaada varovasti lävikköön ja anna olla pieni hetki juoksevan kylmän veden alla, valuta. Viipaloi muut aineet. Asettele ainekset isoon salaattikulhoon tai pienempiin annoskulhoihin kerroksittain kauniisti. Sekoita kastike, tarkista sen maku ja valuta salaatin joukkoon, koristele.

Resepti: Arja Savela, Myllyn Paras Oy

Tuorepasta Tomaattikeitto
(3-4:lle)


  • 5 dl paseerattua tomaattia (500 g, 1tlk)
  • 1 l vettä
  • 100 g purjosipulia renkaina
  • 3-4 valkosipulinkynttä
  • 1 lihaliemikuutio
  • 1 tl pippurisekoitusta
  • 0,5-1 tl paprikajauhetta
  • 1 pss Myllyn Paras KOTIPASTA Lihaa tai Juustoa (300 g)
  • 2 paprikaa suikaleina ja /tai
  • 100 g aurinkokuivattua tomaattia suikaleina
  • tuoretta oreganoa tai rosmariinia tms.

Kuumenna liemi, lisää purjorenkaat ja mausta. Lisää kiehuvaan keittopohjaan jäinen tuorepasta ja anna kiehahtaa ja sen jälkeen kypsyä n. 3 min. Lisää lopuksi joukkoon suikaleina paprikaa ja / tai aurinkokuivattua tomaattia sekä silputtua yrttiä. Tarkista maku.



Resepti: Arja Savela, Myllyn Paras Oy

Ravioleja juhlavasti valkoviinkastikkeella
(n. 2-3:lle)


  • 1 sipuli
  • 1 rkl öljyä
  • 1 rkl voita
  • 1,5-2 dl kuohukermaa
  • 1 dl valkoviiniä
  • 3-4 valkosipulinkynttä
  • 1 rkl kala- tai kasvisfondia
  • 1 pss Myllyn Paras KOTIPASTA Kalaa tai Juustoa (300 g)
  • tuoretta tilliä tai muuta yrttiä
    parmesaanijuustoa lastuina

Kuullota silputtu sipuli rasvaseoksessa, lisää kerma ja kuumenna kiehuvaksi, lisää jäiset tuorepastat. Anna kiehahtaa uudelleen ja kypsyä 3 min, lisää samalla valkoviiniä ja pastan täytteen makuun sopivaa fondia (esim. kalapastalle kalafondia).
Koristele tuoreella tillillä ja parmesaanijuustolastuilla.
Halutessa voit tarjota annoksen kanssa paistettua kalafileetä, muikkuja, äyriäisiä tms. ja raikasta salaattia.

Resepti: Arja Savela, Myllyn Paras Oy




Nieriäohjeita ja kasvattajalinkki (lisätty 12.5.2008)










INFO





Tästä jokaisen keälomalaisen napsakka kylmäsavustin HyväMaku. NYT TARJOUS NOPEILLE.
Kylmäsavuhauki, kuha, kirjolohi ja lohimedaljonki ovat herkullisia kesäherkkuja je niiden valmistaminen omalla savustimella on todella hauskaa koko perheen puuhaa.



TAKAISIN

Liity tästä Kalaruokaverkkoon ja pääset suljetuille sivuille.

Ellet halua jatkossa vastaanottaa ajankohtaista tietoa kalasta ja kalaruoasta peru postitus
tästä.

 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2475387
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net