Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Nro 254 Älä kailota-kampanja, Keliakia   • Nro 255 Ilmastonmuutos ja kalat   • Nro 256 Kala nimeltä ankerias   • Nro 257 Kala nimeltä made   • Nro 258 Kala nimeltä silakka   • Nro 259 (extra) Porvoon valtiopäivät vuonna 1809   • Nro 259 Kala nimeltä turska   • Nro 260 Hauki on kala   • Nro 261 Itämeri, meidän meri   • Nro 262 Rautanaula kaurapuurossa   • Nro 263  Ahven on kuin Paavo   • Nro 264 Ehjä kala on särki   • Nro 265 Grillaus I   • Nro 266 Keveitä juhannusruokia   • Nro 267 Herkullista heinäkuuta 1/2   • Nro 268 Herkullista heinäkuuta 2/2   • Nro 269 Sadonkorjuun aika lähestyy   • Nro 270 Arvaa ellet tiedä, mahtavat palkinnot   • Nro 271 Lohi vs lenkkimakkara   • Nro 272 Mustekala auton katolla   • Nro 273 Entistä ehompi tarjous   • Nro 274 Pyyn valmistusohjeet   • Nro 275 Saulisiika vaikuttaa Arkadianmäellä   • Nro 276 Taattoin pikku katiska   • Nro 277 Ennen joulua   • Nro 280 Hyvää uutta kalaruokavuotta 

Ilmastonmuutos tuo meille helteitä ja särkikaloja




Tuorein tiedote on kaikkien luettavissa ennen uutta, jonka jälkeen ne avautuvat vain verkkotunnusten haltijoille.



Ilmastonmuutos tuo meille helteitä ja särkikaloja



Golf- virran vaikutuksesta maamme ilmastoon luettiin maantiedon tunneilla koulussa. Silloin opettajamme hehkuttivat kuinka se tekee talvistamme miellyttäviä, leutoja ja vähälumisia verrattuna samalla leveysasteilla eläviin muihin maapallon kansoihin. Golf- virran kerrottiin tuovan suuria määriä lämpöä pohjoiseen pitäen talvilämpötilat korkeampina kuin vastaavilla leveyspiireillä (latitudi) muualla maailmassa. Onko nyt toinen ääni kellossa, tuoko Golf-virta meille lämmintä ilmaa liikaa vuoden ympäri kasvihuonekaasujen kuten hiilidioksidien, metaanin ja typpioksidin kasvamisen tuloksena? Kalaruokaverkko on aeimminkin ollut huolissaan ihmisten omista virheistä.

Sateiset talvet ja kuivat kesät (ei viime kesä) lisääntyvät
Koko viime vuonna (2008) jonkin tiedon mukaan Suomessa satoi enemmän kuin koskaan aiemmin. Jatkuvien pitkäaikaisten sadekausien johdosta järviemme vesien pinnat nousevat, josta seuraa rantojen kasvis- ja eläinplanktonien tuotannossa tapahtuvat muutokset. Planktonlevätuotannon kasvu ja sen aiheuttama eloperäisen aineksen vajoaminen syvempiin vesiin tuo tullessaan happipulan loppukesällä ja syksyllä. Kylmää ja happipitoista vettä vaativat kalalajit voivat huonosti. Pieni lohtu ovat syvät järvet, joihin se ei vaikuta niin voimakkaasti.

Kalat ovat vaihtolämpöisiä
Jokaisella kalalla on oma ihannelämpötila, jossa se kasvaa parhaiten ja jonka äärilämpötilat, ylä-/ala-lämpö aiheuttavat stressiä. Korkea lämpötila lisää ravinnontarvetta erityisesti syyskutuisilla kaloilla ja seikka saattaa vaikuttaa eri lajien kilpailutilanteeseen. Toinen voittaa ja toinen häviää.
Kalanpoikaset tarvitsevat kehittyäkseen korkeampia lämpötiloja kuin aikuiset kalat, joten vesien keskilämpötilojen nousun katsotaan hyödyttävän poikasten kehittymistä. Kevät- ja kesäkutuisilla kalalajeilla se aikaistaa kutua ja poikasten kuoriutumista, syyskutuisilla kaloilla siirtää myöhemmäksi.

Mitä tästä seuraa?
-kuoriutuvat poikaset ovat pienempiä
-ruskuaispussivaihe on lyhyempi
-ravinnonsaantiaika lyhenee
-pienet kalanpoikaset ovat alttiimpia vihollisille.

Kalat tankkaavat syksyisin selvitäkseen talvesta, ja on selvää, että mitä kookkaampi kalanpoikanen on, sitä parempi vararavinto sillä on. Tärkeätä on siis ensimmäisen vuoden kasvu, joka esimerkiksi kuhalla on 6-7 cm. Tätä pienempi kuhan vuosipoikue on vaarassa tuhoutua. Yleisesti ottaen kasvu on nopeampaa ihannelämpötilan yläpuolella. Lämpimien vesien lajeilla on kasvun lämpötila-alueet laajempia kuin kylmä veden alueen, siksi ennustettu vesiemme lämpeneminen saattaa olla meille pohjoisen kaloille turmiollisempi.

Ahven, hauki ja särki
Parhaiten meidän kotimaisista kaloistamme selviävät ahven, hauki ja särki. Ne ovat ”joka veden kalojamme”, joiden levinneisyysalue erilaisissa vesissä on koko maa. Heikoimmin pärjääävät muun muassa nieriä ja ruutana, joista ensiksi mainittu onkin kauppakalojamme ja kalatiskeillä saatavana viljeltynä kalana.
Toiset kalalajit pienenevät ja toiset kasvavat. Kasvukauden piteneminen tuo mukanaan myös kalastustapojen muuttumisen. Avovesikalastus lisääntyy vähenevän jääpeitteen vuoksi, verkkokalastajan pyydykset limottuvat voimakkaammin ja sen vuoksi kalastavat heikommin. Verkkojen puhdistaminen on työlästä ja pyydysten käyttöikä lyhenee.






Lyhyesti




Kivennuoliainen (Barbatula barbatula) kuuluu karppikalojen lahkoon ja ylitti uutiskynnyksen viime viikonloppuna. Yhtä yksilöä jopa ruokittiin Maretariumin akvaariossa Kotkassa.
Tämä yökyöpeli ei ole kovin tunnettu elintapojensa vuoksi eikä se käy pyydyksiin. Sen elintapoihin kuuluu kaivautua pohjamutaan tai piiloutua kivenkoloon, yöllä se saalistaa eläinplanktonia, jopa kalanpoikasia. Kivenuoliaisella on monta ”haukkumanimeä”: partamatti, partakala, jauhoturpa, monni, partapekko, partapiikki, partamatikka, partamade, kivikala, kivimade, karvakiiski, purrikka, purri.
Kivennuoliainen on limainen, edestä pyöreähkö ja lisäpiirteenä sillä on kuusi viiksisäiettä. Kivenuoliaisen pää, etuselkä ja rinta ovat suomuttomia, muuta osaa ihosta suojaavat pienet suomut.
Kivennuoliainen ei kuulu meidän kauppakaloihimme, mutta Keski-Euroopassa sitä arvostetaan kulinarisena herkkuna. Emme puutu tähän kalaan tämän enempää.






Vaalea leipä – täysjyvävehnää, väittävät. (Katso Kalansyöjä, Tammikuu 2009)





Tuoreimmat reseptit




Keittiömestari Wiljam Pyy oli monessa mukana:

Katajanokan upseerikerho
Katajanokan kasino (Helsinki) oli vilkkaassa käytössä: häitä, ristiäisiä, syntymäpäiviä y.m. Kabinetit oli nimetty armeijahenkisesti, korsukabinetissa oli valtavan painavia tykinkuulia, jotka sijaitsivat keittiön yläpuolella. Loppuillasta niitä piti yrittää nostaa ja yleensä ne jymähtivät lattiaan.
Valmistin Kenraali Simeliukselle jäätykin jälkiruoka-alustaksi. Sitten hiivimme hänen taakseen ja minä sytytin paukkuraketin, jolloin kenraali karjaisi MAIHIN! Hän eläytyi muistoihin ja arvatkaa oliko pöytäseurueella hauskaa.


Puolustusvoimain komentaja kenraali Sakari Simelius esittelee Pääesikunnan uusia rakennussuunnitelmia Tasavallan Presidentti Urho Kekkoselle ja siviilipukuiselle Presidentin 1. adjutantille kenraalimajuri K O Leinoselle.

Kalkkunakeitto

Kenraalin syntymäpäivämenu -paistettua taimenta

Jäädytetty tyrnimousse jäätykillä

Kuin sokerina pohjalla tämän tiedotteen kursailemattomat kalaruokareseptit:

Savulohipizza

Taikinoitu pinaattilohi

Sardiinileivät

Muikkukeitto

Seuraavassa tiedotteessamme (3.2) syvennymme ankeriaaseen, jonka jälkeen (17.2.) nautimme madetta.










Vuosi 2009.



- voidaksemme ylläpitää kotisivujamme ja päivittää niitä, olemme päättäneet (Pyy, Nikkilä, Silvennoinen, Karjalainen) Kalaruokaverkon tukimaksuksi 2009 € 9,60, joka on voimassa kuluvan vuoden loppuun
-seuraavan tiedotteemme julkaisemme 3.2
-ensi vuoden tiedotteiden teemoja emme tähän voi vahvistaa (kevätkutuiset kalat ovat etusijalla). Tiedotteiden aikataulu 1.1 - 31.5.2009 on seuraava:
3.2. (kala nimeltä ankerias) - 17.2. (kala nimeltä made) - 3.3. (kala nimeltä silakka) - 17.3. (kala nimeltä turska) - 7.4. - 21.4. (kala nimeltä hauki) - 5.5. (kala nimeltä särki) - 19.5. (kala nimeltä ahven)
Muistutamme tuoreimmista ohjeista. Kalaruokaverkkoon kuuluvana saat ne suoraan sähköpostiisi.




takaisin alkuun

Liity tästä Kalaruokaverkkoon ja pääset suljetuille sivuille, olet postituslistallamme, joka takaa sinulle tuoretta tietoa elintarvikkeista sekä tuoreimmat reseptit.

Ellet halua jatkossa vastaanottaa ajankohtaista tietoa kalasta ja kalaruoasta peru postitus
tästä.

 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2394373
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net