Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Nro 254 Älä kailota-kampanja, Keliakia   • Nro 255 Ilmastonmuutos ja kalat   • Nro 256 Kala nimeltä ankerias   • Nro 257 Kala nimeltä made   • Nro 258 Kala nimeltä silakka   • Nro 259 (extra) Porvoon valtiopäivät vuonna 1809   • Nro 259 Kala nimeltä turska   • Nro 260 Hauki on kala   • Nro 261 Itämeri, meidän meri   • Nro 262 Rautanaula kaurapuurossa   • Nro 263  Ahven on kuin Paavo   • Nro 264 Ehjä kala on särki   • Nro 265 Grillaus I   • Nro 266 Keveitä juhannusruokia   • Nro 267 Herkullista heinäkuuta 1/2   • Nro 268 Herkullista heinäkuuta 2/2   • Nro 269 Sadonkorjuun aika lähestyy   • Nro 270 Arvaa ellet tiedä, mahtavat palkinnot   • Nro 271 Lohi vs lenkkimakkara   • Nro 272 Mustekala auton katolla   • Nro 273 Entistä ehompi tarjous   • Nro 274 Pyyn valmistusohjeet   • Nro 275 Saulisiika vaikuttaa Arkadianmäellä   • Nro 276 Taattoin pikku katiska   • Nro 277 Ennen joulua   • Nro 280 Hyvää uutta kalaruokavuotta 

Kala nimeltä ankerias



Tuorein tiedote on kaikkien vapaasti luettavissa ja uuden tiedotteen julkaisun jälkeen aikaisempi avautuu vain verkkotunnusten haltijoille.




Ankerias muistuttaa käärmettä. Pää on pieni ja alaleuka yläleukaa pidempi. Sen pienikokoiset suomut ovat uppoutuneet ihoon ja ovat lähes huomaamattomat. Suu on suuri joten ankerias pystyy syömään suuriakin saaliseläimiä. Kiduskansien takaosan rako mahdollistaa sen, että kuivalla maalla se pystyy säilyttämään kosteuden pitkään ja on näin vaikea tapettava. Selkä- ja peräevä ovat yhtenäisiä, eikä peräevää siis ole lainkaan.


Ankerias pystyy elämään suomalaisista kaloista voimakkaasti happamoituneessa vedessä. Se pystyy tarpeen tullen nousemaa pinnan tuntumaan, josta se ottaa ilmakehän happea suoraan ihon läpi.

Saaliiksi saadut ankeriaat ovat yleensä 0,5 – 1,0 metrin mittaisia, suurimmat jopa 1,5 metrisiä. Meille istutetaan ns. lasiankeriaita, poikasia ja niitä tuodaan meille muun muassa Hollannista, johon ne ovat uineet merivirtojen mukana Sargassomereltä. Ankeriaan lisääntyminen on salaisuus ja on selvitetty, että se kutisi vain Sargassomerellä, Atlantin länsipuolella, 4000 kilometrin päässä euroopasta. Nykytiedon mukaan ankerias kutee maalis-kesäkuun välisenä aikana lähes 500 metrin syvyydessä. Hääseremoniat tapahtuvat Sargassomerellä ja se on uinut tuhansia kilometrejä syömättä. Niinpä ne kuolevatkin rasitukseen pian kudun jälkeen. Vastakuoriutuneet poikaset ovat 5 – 7 millimetrin pituisia, ja ne nousevat kuoriuduttuaan lähelle pintaa ja kulkeutuvat merivirtojen mukana kohti itää. Poikaset kehittyvät vaelluksensa aikana koko ajan ja ovat saapuessaan Euroopan rannikolle kolme vuotiaita lasiankeriaita. Istutusankeriaita on tuotu Hollannista myös meille.


Ankerias on pitkäikäisin suomalainen kala. Se voi elää yli 70-vuotiaaksi.


Vaelluskala
Ankerias on huimien matkojen vaelluskala. Eurooppalainen ankerias kutee Etelä-Atlantilla, tarkemmin Sargassomeressä noin 400–1000 metrin syvyydessä. Munat joutuvat merivirtojen kuljettamiksi ja niistä varttuu ensimmäinen toukkavaihe. Kun nämä läpikuultavat lehtimäiset toukat saavuttavat Euroopan mannerjalustan, käyvät ne muodonmuutoksen. Niistä sukeutuu niin sanottuja lasiankeriaita, jotka ovat ankeriaan oloisia liereitä ja edelleenkin läpinäkyviä. Noin kolmivuotiaat lasiankeriaat pyrkivät nousemaan vimmatusti mereen laskeviin erilaisiin jokiin ja puroihin. Esimerkiksi Suomeen 1990-luvulla tuodut lasiankeriaan pyynti alkaa Englannista Severn-joesta helmi-maaliskuun vaihteessa.

Osa lasiankeriaista vaeltaa edelleen Itämerelle. Ankeriaan saatua suojaavan tumman pigmentti-kerroksen niitä kutsutaan elvereiksi. Kalojen kasvaessa yli kymmensenttisiksi niiden kyljet muuttuvat kellertäviksi. Nyt puhutaan kelta- tai kasvuankeriaista. Näistä häviävän pieni määrä pääsee nousemaan maamme jokiin, ja vain sellaisiin, joita ei ole padottu. Kalat ovat silloin noin 6 vuoden ikäisiä. Viime vuosina Suomeen luontaisesti tulleiden ankeriaiden määrä on vähentynyt ja se vähäkin jäänee rannikkovesiimme. Tähän ja jokien patoamiseen perustuu ankeriaiden istuttaminen sopiviin vesistöihin. Suomessa kasvuankeriasvaihetta kestää 8–20 vuotta.

Lähde: Kalatalouden Keskusliitto




Ankeriaan savustusohje

Meiltä on usein kysytty mitä erikoista liittyy ankeriaan savustamiseen. Kaikessa iljettävyydessään ankerias on suurta herkkua savustettuna. Jotkut sitä inhoavat, jotkut rakastavat.

Tappaminen

Ankeriaan hengiltä saaminen on ensimmäinen kynnyskysymys. Yksi tapa on lyödä ankeriasta pään takaosaan ja sitten pistää veitsellä selkärankaan kahteen tai kolmeen eri kohtaan: välittömästi pään taakse, pyrstön etupuolelle ja suuremman ankeriaan kyseessä ollessa vielä keskiruumiiseen. Tämän jälkeen leikataan maha auki ja poistetaan välittömästi sisälmykset sydän mukaan lukien. Ongelma tässä on se, että näin helposti runnellaan kala eikä se ole savustettaessa ehjä ja kaunis.

Ankeriaan veri on jossain määrin myrkyllistä ja sen joutumista kädessä olevaan haavaan tai silmiin on syytä välttää. Myöskään kotieläimiä ei saa päästää nuoleskelemaan ankeriaan verta. Myrkyllisyys häviää +58 asteen lämpötilassa, joten savuankeriaan veri on vaaratonta.

Ammoniakkiliuos on kätevä tapa erityisesti, mikäli savustettavana on useita ankeriaita. Sopivin liuoksen väkevyys on 1 osa ammoniakkia (35 %) ja 50 osaa vettä. Liuosta on hyvä olla sama määrä kuin ankeriaitakin. Astian, jossa ammoniakkikäsittely tehdään, on oltava suljettu ja kooltaan sellainen, ettei siihen jää sanottavasti tyhjää tilaa. Tämä nopeuttaa ankeriaan kuolemista. Astiana voidaan käyttää myös muovisäkkiä tai – pussia. Näin menetellen ankeriaat kuolevat 5 – 10 minuutissa, minkä jälkeen ne siirretään puhtaaseen juoksevaan veteen, jossa niistä poistuu ammoniakin haju. Huuhtomisen jälkeen ankeriaat avataan ja poistetaan sisälmykset sekä vielä kerran huuhdotaan ennen suolaamista.

Tämä tapa on Keski-Euroopassa käytetty menetelmä. Se voi kuulostaa raa`alta, mutta tuskin julmempi kuin meillä elävien ankeriaiden paneminen kuivaan suolaan, jossa ne itse hankaavat liman nahastaan ennen kuolemistaan.

Kuivasuolaus
Tässä menetelmässä pestyyn ja kuivaksi pyyhityn kalan pintaan ja vatsaan ripotellaan merisuolaa. Suolausaika vaihtelee 1 – 2 tuntiin. Kuivasuolauksen haittana voidaan pitää suolautumista epätasaisesti, erityisesti paksuista kalan kohdista. Ohuet kohdat suolautuvat liikaa ja paksummat kohdat liian vähän. Kookkaat lahnat on hyvä avata selän puolella selkärangan vierestä ja ripotella sinne suolaa.

Savustaminen
Jokaisella kalan savustajalla on omanlaiset savustimet. Ankeriaan savustamista lukuun ottamatta kala pannaan vielä kylmään savustustilaan. Lämmönlähdettä pidetään aluksi pienenä, savustuslaatikon luukkua raollaan ja lämpötilaa nostetaan hitaasti. Tämän tarkoituksena on haihduttaa vettä pois kaloista ja kuivatusajan pituus riippuu savustimen tyypistä, kalojen koosta ja uunin vedosta. Yleinen aika on noin puoli tuntia. Ankeriaan savustamisessa uuni ensin lämmitetään noin 90- asteiseksi ja tämän jälkeen ankeriaat pannaan nopeasti savustustilaan, ettei uunin lämpötila pääse laskemaan. Suositeltavaa on kastaa ankerias haaleaan veteen ennen savustimeen laittamista. Tällöin nahka tulee joustavammaksi, se ei halkeile ja kyljet ojentuvat paremmin. Ankeriaan savustusaika on 1 ½ - 2 tuntia. Eri kokoiset ankeriaat olisi hyvä savustaa erikseen tai ottaa pienemmät aikaisemmin pois, mikäli ne savustetaan yhtä aikaa. Hyväksi todettu kypsyyden toteaminen on puristaa sormin ankeriaan selästä. Jos liha on kimmoisaa, ts. puristusjälki nopeasti häviää, on kala kypsä. Toinen hyvä silmin havaittava keino on ankeriaan vatsan avautuminen ja vatsan muuttuminen kullankeltaiseksi. Savustuslämpötila on ankeriaalla noin 90 astetta puoli tuntia, jonka jälkeen lämpötilaa lasketaan noin 60 asteeseen.






Lyhyesti





Häkämies mukaan "läskitaisteluun”.

Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) yhtyy puolustusvoimien komentajaksi nousevan kenraaliluutnantti Ari Puheloisen läskitaisteluun.


Häkämies kertoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa lauantaina, että tällä hetkellä hieman yli 70 prosenttia ikäluokasta suorittaa asepalveluksen. Tämä johtuu osaltaan myös fyysistä ja psyykkisistä syistä tehdyistä keskeytyksistä.

- Itse olen sitä mieltä, että jos mennään 70 alle prosentin, jossa ollaan nyt lähellä, niin yleinen asevelvollisuus on vaarassa. Yleisen asevelvollisuuden kannatus ja tuki on niin laaja ja merkittävä Suomessa, että siinä mielessä tämä on koko Suomen ja suomalaisten asia, Häkämies toteaa.

Huonokuntoisuus on ollut puolustusministerin mukaan nähtävissä jo useamman vuoden ajan. 1990-luvun puolivälin jälkeen nuoret ovat olleet yhä huonokuntoisempia. Häkämiehen mukaan syynä on "roskaruuan lisääntyminen ja liikunnan dramaattinen väheneminen".

Nuorten ylipainoisuus ja epäterveelliset elämäntavat ei Häkämiehen mielestä ole pelkästään puolustusvoimien huoli - "mistä tulee jatkossa hyvät ja terveet työntekijät", hän kysyy.

Uusi Suomi 31.1.2009



Koululaiset söisivät leipää, jos kunnat sitä tarjoaisivat


Nuoret napsivat välipalaksi suklaata ja karkkia, jotka korvaavat terveellisemmät välipalat tai jopa koululounaan. Ruokavaliota kohentaisi leipä, jota on kuitenkin liian harvoin tarjolla. Vuoden terveysteko -palkinnon saanut Järkipalaa-hanke muistuttaa, että vastuu on aikuisilla: nuoret syövät sitä, mitä aikuiset tarjoavat.

Liikaa sokeria, liian vähän kuitua
Kouluikäiset nuoret saavat lähes puolet päivittäisestä energiastaan välipaloista. Vuoden terveystekopalkinnon saaneen Järkipalaa-hankkeen tutkimusten mukaan välipalojen suosikkilistan kärjessä ovat suklaa ja karkit, joiden taakse jäävät muun muassa kasvuikäiselle tärkeämmät vaihtoehdot kuten täysjyväleipä.


Hankkeen tutkimuksissa kolme neljästä nuoresta ilmoitti pitävänsä ruisleivästä ja hedelmistä. Leipä kohentaisi nuorten ruokavaliota, sillä sen kuituosa sisältää kuidun lisäksi paljon erilaisia vitamiineja, kivennäisaineita ja flavonoideja. Nuoret eivät kuitenkaan syö riittävästi leipää siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä ei ole riittävästi tarjolla.

"Ei olekaan mikään yllätys, että nuoret saavat ruokavaliostaan liikaa sokeria ja aivan liian vähän kuitua. Tällä hetkellä aikuisten luoma ruokailuympäristö tarjoaa liikaa epäterveellisiä herkkuhuokutuksia, joita nuorten on vaikea vastustaa. Nuoret pitävät perusruoasta - leivästä, hedelmistä ja kasviksista - jos niitä vain on tarjolla", toteaa Järkipalaa-hankkeen kehitystyöstä vastannut Leipätiedotuksen ravitsemusasiantuntija Teija Keso.


Viekö kunta lasten leivät?
Tutkimusten mukaan koululounas on ravitsemukselliselta laadultaan päivän paras ateria. Koulujen keittiöistä löytyy siis osaamista, mutta ei rahaa.

- Kunnissa panostetaan hämmentävän vähän kouluruokailuun, vaikka sen käyttäjäkunta juuri tarvitsisi eniten energiaa. Kun rahaa on käytettävissä 70 senttiä ja sillä pitäisi taikoa monipuolinen ateria, mukaan ei mahdu kauheasti vaihtoehtoja, Keso toteaa.

Kotona ruokatarjoilu on vanhempien vastuulla. Kuntien taas pitäisi huolehtia kouluruokailusta. Kouluruokailusuositusten mukaan näkkileivän lisäksi pitäisi olla tarjolla myös täysjyväistä, tuoretta leipää sekä lounaalla että välipalaksi. Leivän ja levitteiden ansiosta kouluruokaan saataisiin terveellisyyden lisäksi myös lisää energiaa, mikä on tarpeen sillä kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan koululaiset saavat lounaastaan vaan viidesosan koko päivän energiamäärästä, vaikka tavoite on kolmasosa.

- Tuore leipä toimii sisäänheittäjänä kouluravintolaan ja houkuttelee niitäkin nuoria, jotka eivät muuten syö koululounasta. Siinä sivussa tulee usein juotua lasi maitoa ja ehkä maisteltua ruokaakin. Tuore leipä tuo kouluravintolan nuorten kartalle, Keso kiteyttää.

Suurin oppi oli kuitenkin se, että aikuisten vastuu ja ruokailuympäristön muokkaus ovat tehokkainta nuorten terveydenedistämistä. Usein ratkaisut ovat hyvin yksinkertaisia, helppoja ja jopa maukkaita. Lisäämällä leivän tarjontaa koulupäivän aikana muokataan koululaisten jokapäiväisiä ruokailutottumuksia terveelliseen suuntaan ja saadaan aikaan välittömiä ja pitkäaikaisia positiivia vaikutuksia nuorten ravitsemukseen ja terveyteen.

- Lapsia ei pidä asettaa jatkuvaan kiusaukseen pitämällä epäterveellisiä vaihtoehtoja tarjolla, ja samalla saarnata kaloreista ja lihomisesta. Ei ainoastaan keppiä vaan porkkanaa ja tuoretta leipää, Keso toteaa hymyillen.



Liikunta pienentää dementian ja Alzheimerin riskiä.
Lue lisää….




Tuoreimmat reseptilinkit




Yrttilohirullat ja sahramiperunat

Simpukkanyytit

Sitten aiheeseen lisätyt ennen julkaisemattomat ankeriasohjeet

Ankerias valkoviinissä

Keitetty ankerias

Tilliankerias

Pariloitu ankerias

Graavisuolattu ankerias

Paistettu ankerias

Tässä ankeriasohjeita - helppoja. Enää ei puutu kuin ankeriaat. Harvinaista herkkua.










Asioitko Helsingissä 2009


Aikomuksemme on majoittaa Kalaruokaverkkoon kuuluvia satunnaisia/viikkovieraita kuluvana vuonna Helsingissä. Tarjoamme työn, kulttuurin tai muun syyn vuoksi kävijöille majoitustilaa. Edullisempana vaihtoehtona hotellille. Veloitamme keskeisellä paikalla Töölössä (150 m kansallisoopperaan, Finnairin lentoaseman bussibysäkki 100 m, kävelymatkan päässä ydinkeskustasta jne Hinnat esim 60,00 e/vuorokausi tai 350,00 e/viikko. Tilana on käytettävissä talousastioineen ja liinavaatteineen yksiö (1 h+k), johon voi majoittua 2+2 perhe tai kolmekin aikuista henkilöä, jolloin vuorokausihinnaksi muodostuu noin 17 euroa/vuorokausi/henkilö. Muuna aikana tila toimii yhdistyksemme kokouspaikkana ja toimistona. Kiinnostaako? Katso tästä sijaintikuva, tiedustele ja varaa ajoissa voit tehdä tästä linkistä


Näytä suurempi kartta

Tiedustelu ja varaukset>

- voidaksemme ylläpitää kotisivujamme ja päivittää niitä, olemme päättäneet (Pyy, Nikkilä, Silvennoinen, Karjalainen) Kalaruokaverkon tukimaksuksi € 9,60, voimassa ensi vuoden loppuun
-seuraavan tiedotteemme julkaisemme 17.2.
-ensi vuoden tiedotteiden teemoja emme tähän voi vahvistaa (kevätkutuiset kalat ovat etusijalla), mutta aikataulu 1.1 - 31.5.2009 on seuraava:
- 17.2. (made) - 3.3. - 17.3. - 7.4. - 21.4. - 5.5. - 19.5.
Muistutamme tuoreimmista ohjeista. Ne saat suoraan sähköpostiisi.




takaisin alkuun

Liity tästä Kalaruokaverkkoon ja pääset suljetuille sivuille, olet postituslistallamme, joka takaa sinulle tuoretta tietoa elintarvikkeista sekä tuoreimmat reseptit.

Ellet halua jatkossa vastaanottaa ajankohtaista tietoa kalasta ja kalaruoasta peru postitus
tästä.

 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2394368
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net