Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Nro 254 Älä kailota-kampanja, Keliakia   • Nro 255 Ilmastonmuutos ja kalat   • Nro 256 Kala nimeltä ankerias   • Nro 257 Kala nimeltä made   • Nro 258 Kala nimeltä silakka   • Nro 259 (extra) Porvoon valtiopäivät vuonna 1809   • Nro 259 Kala nimeltä turska   • Nro 260 Hauki on kala   • Nro 261 Itämeri, meidän meri   • Nro 262 Rautanaula kaurapuurossa   • Nro 263  Ahven on kuin Paavo   • Nro 264 Ehjä kala on särki   • Nro 265 Grillaus I   • Nro 266 Keveitä juhannusruokia   • Nro 267 Herkullista heinäkuuta 1/2   • Nro 268 Herkullista heinäkuuta 2/2   • Nro 269 Sadonkorjuun aika lähestyy   • Nro 270 Arvaa ellet tiedä, mahtavat palkinnot   • Nro 271 Lohi vs lenkkimakkara   • Nro 272 Mustekala auton katolla   • Nro 273 Entistä ehompi tarjous   • Nro 274 Pyyn valmistusohjeet   • Nro 275 Saulisiika vaikuttaa Arkadianmäellä   • Nro 276 Taattoin pikku katiska   • Nro 277 Ennen joulua   • Nro 280 Hyvää uutta kalaruokavuotta 

Itämeren nykytila



Tuorein tiedote on kaikkien vapaasti luettavissa ja uuden tiedotteen julkaisun jälkeen aikaisempi avautuu vain verkkotunnusten haltijoille.



Otsikko ei täysin pidä paikkaansa meidän merestä, mutta Itämeren tilasta huolehtiminen on yksinomaan sen rantavaltioiden asia, siis myös meidän. Tässä syvennymme mitä haitallisia myrkkyjä Itämeren saastumisesta kulkeutuu ihmisten ravintoketjuun.

Itämeri ja sen ympäristö on monien ympäristömyrkkyjen kuormittama. Se on sisämeri, jolla on laaja valuma-alue ja runsaasti asutusta ja teollista toimintaa. Erilaisia haitallisia aineita kulkeutuu Itämereen sekä ilmapäästöjen seurauksena että sen valuma-alueen yksittäisten kuormittajien ja hajakuormituksen kautta. Monien myrkkyjen osalta päästöt ovat vähentyneet tai lähes loppuneet, mutta lukuisien, jopa kauan käytössä olleiden haitallisten yhdisteidenkin osalta ollaan vasta alkuasetelmissa.


Monet Itämeren eliöstölle ja ihmiselle vaaralliset aineet kuten PCB-yhdisteet ja monet vanhat torjunta-aineet ( DDT) ovat jo pitkään olleet tiukasti rajoitettuja, myös dioksiinien ja furaanien (PCDD/F-yhdisteet) päästöjä on vähennetty olennaisesti. Tähän on kehitetty useita kansainvälisiä sopimuksia. Samaan aikaan Itämeressä mitataan ns. uusia yhdisteitä, joita kuitenkin on yleisesti käytetty jo vuosikymmeniä, mutta niiden päästöistä ja kulkeutumisesta ympäristöön tiedetään hyvin vähän. Itämeren tilaa tulee seurata, jotta muutokset sen saastemäärissä ja eliöissä voidaan havaita ja arvioida toimien riittävyyttä sekä mahdollisten lisätoimien tarpeellisuutta. Pääosa Itämeren ilmaperäisestä dioksiinikuormituksesta on lähtöisin Keski-Euroopan teollisilta ja tiheään asutuilta alueilta.


Kymijoki on yksittäinen suurin Itämeren dioksiinien- ja furaanien kuormittaja, mutta sen tuomat, pääosin furaaniyhdisteet, eivät oleellisesti kerry kaloihin. Vaikka pitoisuudet Itämeressä ovat hitaasti laskemassa, tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta pitoisuuksien lasku nykyisestä tasosta ympäristössä nopeutuisi. Päästöjen tehokkaan vähentämisen edellytys on yhdisteiden koko elinkaaren aikaisen kierron selvittäminen, jotta tärkeimmät päästölähteet saadaan selville. Dioksiinien päästöjen hallinta poikkeaa olennaisesti esim. teollisesti valmistettujen yhdisteiden päästöjen hallinnasta, koska ne syntyvät eri teollisissa- ja polttoprosesseissa sekä vahingossa palamisen seurauksena.



Itämeren kaloihin kertyy ympäristömyrkkyjä.



Näistä tärkeimmät, kuten dioksiinit, kertyvät kaloihin iän mukana. Vanhoissa kaloissa on enemmän myrkkyjä. Tästä syystä kalojen kasvunopeuden vaihtelut vaikuttavat niistä ihmiseen kulkeutuvien ympäristömyrkkyjen määriin. Esimerkiksi Suomenlahden ja Pääaltaan pohjoisosien silakan nykyinen kasvunopeus on alle puolet siitä mitä se oli parhaimmillaan 1980 –luvun alussa. Kalat kasvavat sitä nopeammin mitä parempaa ravintoa niille on tarjolla, ja mitä suotuisampia ympäristöolosuhteet muutoinkin ovat. Mikäli näissä tekijöissä on merkittäviä ajallisia tai alueellisia vaihteluita, voi kalan kasvunopeus muuttua huomattavasti.


Silakan kasvu on heikentynyt
Itämereen kohdistuva dioksiinikuormitus on pudonnut, mutta kalojen dioksiinipitoisuus ei ole pudonnut samalla tavalla viimeisen 20 vuoden aikana. Erityisesti kookkaan silakan dioksiinipitoisuudet ovat pysyneet korkealla tasolla. Ilmiö voidaan osin selittää silakan kasvun hidastumisella, esimerkiksi Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakan kasvunopeus on heikentynyt merkittävästi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen näytteissä vuoden 2007 kuusivuotiaat silakat ovat samankokoisia kuin 1970-luvun lopun kaksivuotiaat silakat olivat.
Tällä hetkellä teollisessa fileerauksessa silakan vähimmäiskoko on noin 36 grammaa. Nykyisellään Suomenlahden ja Itämeren Pääaltaan silakka tarvitsee viisi vuotta saavuttaakseen tämän koon, ja Selkämerellä vastaavasti seitsemän vuotta. 1980 luvulla kasvun ollessa nopeimmillaan vastaavat iät olivat kaksi vuotta ja neljä vuotta. Fileeraukseen kelpaaviin kaloihin ehtii siis kerääntyä enemmän haitallisia aineita.



Silakan huono kasvu johtuu monesta eri tekijästä
Silakan kasvuun vaikuttavat monet tekijät. Turskakanta on heikentynyt ylikalastuksen, vähentyneiden suolapulssien ja rehevöitymisen takia. Rehevöityminen lisää kutusyvänteiden hapenkulutusta eivätkä harvat suolapulssit kykene korjaamaan tilannetta. Turskakannan heikentyminen on johtanut kilohailikannan runsastumiseen, ja kilohaili syö osin samaa ravintoa kuin silakka. Turskan väheneminen on vaikuttanut myös nuorten silakoiden määrään. Yhdessä nämä ilmiöt ovat lisänneet silakan kokemaa ravintokilpailua ja heikentäneet näin kasvua.

Silakalle tarjolla olevan ravinnon koostumus on muuttunut
Ilmastonmuutokseen liittyvä sadannan kasvu on yhdessä harvojen suolapulssien kanssa johtanut suolapitoisuuden laskuun. Tämä puolestaan on vähentänyt kookkaan eläinplanktonin määrää ja ravintokohteet ovat jakautuneet tasaisemmin vesipatsaaseen, mikä heikentää saalistustehoa. Myös tulokaslajin, eli petovesikirpun, runsastuminen on saattanut vähentää silakalle tarjolla olevan energian määrää lisäämällä ravintoketjuun yhden uuden tason ja lisäämällä näin myös haitallisten aineiden kertymistä. Laskenut suolapitoisuus lisää myös osmoottista stressiä, mikä vie merikalalta energiaa.


Ekosysteemin terveys vaikuttaa ihmisen terveyteen
Yllä kuvatut tekijät ovat luoneet monimutkaisen vaikutusketjun, jossa ekosysteemin terveyden tila heijastuu suoraan ihmisen terveyteen. Turskan ylikalastus, rehevöityminen ja suolaisuuteen vaikuttava ilmastonmuutos vaikuttavat yhdessä terveysriskeihin. Itämerelle tyypilliset ekosysteemin heilahtelut kasvattavat riskejä ja lisäävät monitieteistä seuranta- ja tutkimustarvetta.


Laivan pohjamaalien vaikutus Itämeren- ja maahantuotuihin kaloihin
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran orgaanisten tinayhdisteiden eli laivanpohjamaalien sisältämien myrkkyjen tutkimushankkeessa näitä jäämätuloksia verrattiin myös tuontikalan ja -merenelävien pitoisuuksiin
Itämeren kalojen orgaanisten tinayhdisteiden keskiarvopitoisuudet olivat 58 mikrogrammaa/kg tuorepainoa ja vastaavasti sisävesialueiden kalojen 7,4 mikrogrammaa/kg tuorepainoa. Tuontikalojen orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin kotimaisten järvikalojen, eli alle 10 mikrogrammaa/kg tuorepainoa. Helsingin Vanhankaupunginlahdelta otettujen ahvennäytteiden pitoisuudet yltivät jopa 500 mikrogrammaan/kg tuorepainoa. Vastaavia pitoisuuksia kalassa on mitattu vain harvoin muualla Euroopassa. Vanhankaupunginlahden lisäksi Itämeren kalat olivat saastuneita myös Helsinkiä ympäröivillä vesillä ja Naantalin sataman lähistöllä. Merialueilta tutkittiin 216 ja järvialueilta 48 kalanäytettä, joissa suurimmassa osassa kukin näyte koostui vähintään kolmesta kalasta. Vastaavasti tuontikaloja ja mereneläviä oli yhteensä 50 näytettä.

Itämeren kalat tuontikaloja saastuneimpia
Itämeren kalat olivat erityisen saastuneita myös verrattuna tuontikalaan. Suurin osa tuontikalojen orgaanisista tinayhdisteistä jäi alle 1 mikrogramman/kg tuorepainoa. Vain Oulujärvestä löytyi yhtä alhaisia OT (orgaaniset tinayhdisteet)-pitoisuuksia Eviran tutkimuksessa. Tuontikalanäytteistä korkein pitoisuus oli thaimaalaisessa tonnikalassa, joka sisälsi 163 mikrogrammaa teollisuudesta peräisin olevaa dioktyylitinaa (DOT). Sen tarkemmasta lähteestä ei ole tietoa. Suomalainen syö tuontikalaa kaksi kertaa enemmän kuin kotimaista kalaa. Tuontikalankin puhtaudella on siis merkitystä altistumisen kannalta.



Tulevaisuudessa tietoa paikallisista saastealueista
Eviran tutkimushanke ei kattanut koko Itämeren saastuneita alueita, vaan kala- ja sedimenttinäytteet valittiin tietyiltä puhtaiksi oletetuilta alueilta tai satama- ja teollisuusalueilta. Tulevaisuudessa tulisi selvittää kuntakohtaisesti paikalliset saasteet ja kertoa niistä kalastajille, kotitervekalastajille ja kuluttajille. Jotta pahimmat paikalliset altistumiset laivanpohjamaaleille vältettäisiin, pitäisi erityisesti Itämeren ruoppausta harkita niiltä alueilta, joissa pohjasedimenttien saastuminen on todettavissa.






Tuoreimmat reseptit




Itämeren tilasta huolimatta älkäämme masentuko, vaan julkaisemme silakan kunniaksi nipun uusia silakanvalmistusohjeita. Kalaruoan terveellisyysvaikutus voittaa kalaan liittyvät haitat.

Olutsilakat

Jungmannin silakkapullat

Rapeat silakat

Silakkarullat Paavon tapaan

Hienot silakkapihvit

Pariloidut silakat

Silakkapiirakka










Vuosi 2009.



Voidaksemme ylläpitää kotisivujamme ja päivittää niitä, olemme päättäneet (Pyy, Nikkilä, Silvennoinen, Karjalainen) Kalaruokaverkon tukimaksuksi € 9,60, voimassa ensi vuoden loppuun
-kuluvan vuoden tiedotteiden teemoja emme tähän voi vahvistaa (kevätkutuiset kalat ovat etusijalla), mutta aikataulu 31.5.2009 saakka on seuraava:
21.4. - 5.5. - 19.5.
Muistutamme tuoreimmista ohjeista. Ne saat suoraan sähköpostiisi.




takaisin alkuun

Liity tästä Kalaruokaverkkoon ja pääset suljetuille sivuille, olet postituslistallamme, joka takaa sinulle tuoretta tietoa elintarvikkeista sekä tuoreimmat reseptit.

Ellet halua jatkossa vastaanottaa ajankohtaista tietoa kalasta ja kalaruoasta peru postitus
tästä.

 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2394369
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net