Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Nro 254 Älä kailota-kampanja, Keliakia   • Nro 255 Ilmastonmuutos ja kalat   • Nro 256 Kala nimeltä ankerias   • Nro 257 Kala nimeltä made   • Nro 258 Kala nimeltä silakka   • Nro 259 (extra) Porvoon valtiopäivät vuonna 1809   • Nro 259 Kala nimeltä turska   • Nro 260 Hauki on kala   • Nro 261 Itämeri, meidän meri   • Nro 262 Rautanaula kaurapuurossa   • Nro 263  Ahven on kuin Paavo   • Nro 264 Ehjä kala on särki   • Nro 265 Grillaus I   • Nro 266 Keveitä juhannusruokia   • Nro 267 Herkullista heinäkuuta 1/2   • Nro 268 Herkullista heinäkuuta 2/2   • Nro 269 Sadonkorjuun aika lähestyy   • Nro 270 Arvaa ellet tiedä, mahtavat palkinnot   • Nro 271 Lohi vs lenkkimakkara   • Nro 272 Mustekala auton katolla   • Nro 273 Entistä ehompi tarjous   • Nro 274 Pyyn valmistusohjeet   • Nro 275 Saulisiika vaikuttaa Arkadianmäellä   • Nro 276 Taattoin pikku katiska   • Nro 277 Ennen joulua   • Nro 280 Hyvää uutta kalaruokavuotta 

Elintarvikkeiden oudot lisäaineet



Tuorein tiedote on kaikkien vapaasti luettavissa ja uuden tiedotteen julkaisun jälkeen aikaisempi avautuu vain verkkotunnusten haltijoille.




Euroopan Unionin alueella me sen asukkaat saamme liikkua vapaasti maasta toiseen (Shengenin sopimus), ja niin tekevät myös elintarvikkeet. Seilaavat yli Itämeren kuin ruotsin laivat. Uudesta Seelannista rahdataan lammasta, Espanjasta uutta perunaa, Norjasta lohta, Ruotsista maitoa. Mitä vielä?

Teolliset elintarvikkeet ja rehut

Rehuraisiossa putoilee päitä rehua ostaneiden kanatilojen kanojen lisäksi myös yhtiön johtoportaassa, olettaisin. Syyllistä haetaan ja yhtiön osakkeen hinta pörssissä laskee. Kanan- ja sianrehun valmistuksessa käytetty soija ei ollut kotimaista eikä salmonellavapaata.

Tämä on kova isku suomalaiselle alkutuotannolle, lienemme yhtä mieltä. Provencen uunikasvikset pakastepakkauksesta löytyi lasinpalasia. Tuote oli suuren elintarvikejätin ruotsalaista alkuperää,. Ikävä oli yllätys kotiruoan valmistajalle. Mitä vielä?


Omavalvonta EU:ssa

Kuten muistamme, Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995. Ja vaikka meillä liittymisen myötä siirryttiin uudenlaiseen, aukottomaan elintarvikevalvontaan, omavalvontaan, on ruokakriisejä riittänyt. Omavalvonnassa painopiste elintarvikkeen turvallisuudessa siirtyi yritykselle, kun ennen viranomaiset tarkastivat tuotteet ja ottivat näytteet. Omavalvonta on siis yrityksen itsenäistä toimintaa, jolla se huolehtii siitä, että elintarvikkeet ovat kuluttajalle turvallisia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen ruokatavaraketjussa toimivan yrityksen on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka sen on esitettävä viranomaiselle ja jota sen on toiminnassaan noudatettava.

Omavalvontasuunnitelma laaditaan ns. HACCP- konseptia noudattaen. Se ei ole pelkkää lopputuotteen kontrolloimista, vaan kuten lyhenne HACCP (The Hazard Analysis and Critical Control Point) tarkoittaa, siinä pyritään tunnistamaan elintarvikkeen tuoreuden heikot lenkit, määrittelemään ne sekä valvomaan niitä. HACCP- toimintatavan kehittivät amerikkalaiset 1960- luvulla. Silloin lähtökohtana oli astronauttien avaruuslennoilla nauttimien elintarvikkeiden laatu. Haluttiin varmistaa, ettei avaruuslennon aikana vaaranneta ravinnonkaan osalta astronauttien terveyttä. Apollo-aluksessa ei ole kiva kärsiä ripulista. Eikö omavalvonta meillä pure, vai mikä mättää?

Pieni on kaunista – ja turvallista


EU:n alueella elintarvikkeiden alkutuotantoa ja jalostusta vaikeutetaan kaikin mahdollisin keinoin. Yksi on tuotantotilojen puhtautta koskevat määräykset. Niinpä monen karjan tai viljan kasvattajan, leipojan, kalastajan ja monen muun alkutuotantoa harjoittavan henkilön bisnes kaatuu, tai ainakin on äärimmäisen vaikeata, koska terveysmääräysten noudattaminen maksaa ”maltaita”. Hygieniatilojen pesuhanojen on toimittava käsin koskematta valokennontekniikalla, tilat kaakeloitava lattiasta kattoon, ammattikalastajien venelaiturit on valettava sementistä, joitakin mainitakseni. Jokaisella alan yrittäjällä luulisi olevan omavalvonta korvien välissä ja näin onkin, väittäisin.






Lyhyesti




Suurin osa suomalaisista syö lounaansa puolenpäivän aikaan ja päivällinen puolestaan venyy usein viiteen tai kuuteen asti. Pääaterioiden välillä syöty välipala pitää verensokerin tasaisena ja auttaa jaksamaan. Hyvä välipala ei kuitenkaan tarkoita kiireessä hotkaistua makeista, vaan koostuu kasviksista, hedelmistä ja kuitupitoisista viljatuotteista.

- Liian monelle suomalaiselle perusvälipala on palaverissa tai iltapäiväkahvilla syöty rasvainen pulla, tai sitten joudutaan kiireessä nappaamaan nopeasti jotakin epäterveellistä matkan varrella, moittii ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.
Terveellisempi vaihtoehto rasvaisille leivonnaisille ovat erilaiset välipalakeksit, joita on myös helppo ottaa mukaan. Tarjolla on myös keksejä, joille myönnetty sydänmerkki takaa niiden olevan omassa tuoteryhmässään hyvä valinta.

Sydänmerkitty tuote hyvä valinta

myöntää Sydänmerkkejä elintarvikkeille, joissa kuidun, suolan, sokerin ja rasvan määrään on kiinnitetty tarkempaa huomiota. Rasvan määrän lisäksi syynissä on myös sen laatu, ja sydänmerkin saavat ainoastaan ne viljatuotteet, joissa vain kolmasosa on kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Monissa muissakin kuin sydänmerkityissä kekseissä rasvan laatu on parantunut, kun niissä on yhä useammin ryhdytty käyttämään rypsiöljyä.
- Esimerkiksi sydänmerkityissä kekseissä kaikki rasva on rypsiöljyä eli elimistön tarvitsemaa hyvälaatuista, pehmeää rasvaa, jossa on paljon välttämättömiä rasvahappoja. Suomalaisilla tuppaa olemaan puutosta hyvälaatuisesta rasvasta, mutta näiden keksien kanssa voi herkutella hyvällä omallatunnolla, Partanen sanoo.

Sydänmerkki ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseessä on terveellinen tuote, jota voi syödä niin paljon kuin jaksaa. Merkin tarkoituksena on osoittaa kuluttajalle, mikä tuote on omassa tuoteryhmässään paras mahdollinen valinta, ja sitä kautta auttaa tekemään terveellisempiä ostoksia.
Sydänmerkin avulla elintarviketeollisuus pystyy auttamaan kuluttajaa tekemään parempia valintoja. Esimerkiksi leikkeleistä, levitteistä ja leivistä löytyy paljon sydänmerkittyjä tuotteita, joista on helppo koota terveellinen välipala.

Ei liian tuhtia välipalaa

Päivittäisten välipalojen tarve riippuu syöjän päivärytmistä. Suuri osa suomalaisista kaipaa pientä suupalaa lounaan ja päivällisen välissä, mutta välipalan tarpeessa ovat myös aikaiset herääjät.

- Jos joutuu heräämään esimerkiksi kuudelta, ja syö silloin aamupalan, puolenpäivän aikaan tarjottavaan lounaaseen mennessä ehtii jo tulla kova nälkä. Silloin on ihan paikallaan syödä vaikkapa yhdeksän aikaan jotain pientä, ravitsemusterapeutti Hanna Partanen tuumaa.

Sopiva energiamäärä yhdelle välipalalle on noin 100-250 kilokaloria, riippuen päivittäisestä energiantarpeesta. Sopivasti energiaa sisältävällä välipalalla lähtee pieni hiuko ja jaksaa taas seuraavaan ateriaan asti. Välipala ei saa kuitenkaan olla niin tuhti, että se vie liian ison siivun päivittäisestä energiantarpeesta.






Tuoreimmat reseptit




Kuha Kristoforus

Kirjolohi foliossa

Merikrotti pippurikermassa

Anjovismajoneesi

Munakastike

Piparjuurikastike

Valkosipulisilakat

Maustekala

Hernekeitto (perinteinen)


Näin siivoat kaupasta kotiin tuodun savusiian.











Voidaksemme ylläpitää kotisivujamme ja päivittää niitä, olemme päättäneet (Pyy, Nikkilä, Silvennoinen, Karjalainen) Kalaruokaverkon tukimaksuksi € 9,60.

Kuluvan vuoden tiedotteiden teemoja emme tähän voi vahvistaa (kevätkutuiset kalat ovat etusijalla), mutta aikataulu 31.5.2009 saakka on seuraava:
5.5. (ahven) - 19.5. (särki) - 19.5. - 2.6.

Muistutamme tuoreimmista ohjeista. Ne saat suoraan sähköpostiisi.

Hyödyllisiä Kalaruokaverkon linkkejä



LAIHDUTUS - KALASTUS - GRAAVAAMINEN - KEITTIÖ




takaisin alkuun

Liity tästä Kalaruokaverkkoon ja pääset suljetuille sivuille, olet postituslistallamme, joka takaa sinulle tuoretta tietoa elintarvikkeista sekä tuoreimmat reseptit.

Ellet halua jatkossa vastaanottaa ajankohtaista tietoa kalasta ja kalaruoasta peru postitus
tästä.

 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2394361
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net