Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Nro 282 Suolaa, suolaa, vähemmän suolaa   • Nro 283 Isoäidin silakkalaatikko kuvin ja sanoin   • Nro 284 Blinittääkö    • Nro 285 Suola kalassa puhuttaa   • Nro 286 Onko Jari Tervo vain pervo   • Nro 287 extra Sydänviikko 20 vuotta   • Nro 287 Julma huhtikuu   • Nro 288 Ruokaperinteemme   • Nro 289 Äitien tekemää ruokaa   • Nro 290 EVIRAn leipoma kalakukko puhuttaa   • Nro 291 Juhannusta 2010   • Nro 292 Sisäinen hyvinvointi näkyy kauas   • Nro 293 Lähiruokaa vai likimainruokaa?   • Nro 294 Silakkasoppa kouluihin   • Nro 295 Pidä huolta sydämestäsi   • Nro 296 Jouluksi kotiin   • Nro 297 Joulukalat 2010 

Suomalaisten ruokaperinne - ruokakulttuuri



Tuorein tiedote on kaikkien vapaasti luettavissa ja uuden tiedotteen julkaisun jälkeen aikaisempi avautuu vain verkkotunnusten haltijoille.


Tiedotteessamme 286 kirjailija - kolumnisti Jari Tervo ampui täyslaidallisen vuodattamalla, ettei meillä suomalaisilla olisi minkäänlaista tietoa eikä taitoa valmistaa kotiruokaa.


Haimme tietoa ja hämmästyimme, onhan meillä täällä pohjoisen olosuhteissa olemassa olevista aineksista ruokaa valmistettu ja nautittu. Ja johtuisiko pitkästä pimeästä talvesta myös kohtuullisesti lisäännyttykin.


Suomalainen ruokakulttuuri I

Ruokakulttuurimme voidaan katsoa muodostuneen itäsuomen ja länsisuomen vanhoista ruoan valmistusperinteistä. Itäsuomalainen perinneruoka joutui evakkoon väestön mukana karjalaisten jouduttua muuttamaan pois kotiseuduiltaan II maailmansodan jälkeen. Voidaan katsoa idästä meille tulleen erilaiset piirakat, sultsinat, padat ja kalaruoat. Länsisuomesta meille on tulleet erilaiset pastaruoat, ehkä enemmän kaupunkikulttuuriin sopivat ruoat. Symbioosissa kuitenkin ruokatottumuksemme ovat. Esimerkkinä voidaan mainita, että kalakukkoja leivotaan myös Länsi-Suomessa. Tämän havaitsimme laatiessamme EU nimisuojahakemusta kalakukolle. Huomasimme tämän etsiessämme kalakukon leivontaohjeita. Siirtolaisten asuttaminen on tähän syynä.
Tässä artikkelissa käsittelemme Savon ja Karjalan alueen, Saimaan ja Laatokan alueilla asuvan väestön ruokatottumuksia.


1700-luku
Savo-Karjalan alue oli pääasiassa maataloudesta elävä yhteiskunta. Savon kaupunkiväestöä oli vielä vuoden 1870 tienoilla 3.1 % kokonaisväestöstä. Pieni säätyläisten ryhmä oli siis vähäinen, joskin eroja esiintyi myös maatalousväestön eri sosiaaliryhmien välillä. Torpparit ja loiset oli aika merkityksetön väestönosa, mutta se alkoi kasvaa lukumääräisesti. Savon rahvas oli vielä 1700-luvun alussa huomattavalta osalta talonpoikia.
Säätyläiset oli oma ryhmänsä ja siihen kuuluttiin syntyperän, virka-aseman, oppineisuuden perusteella. Kansa nimitti tätä ryhmää “herrasväeksi” ja rahvas pyrki jäljittelemään heidän ruokatottumuksiaan kuten muitakin elämäntapoja. Itä-Suomen säätyläismaanviljelijät olivat 1800- luvun alussa sijoittuneet pääasiassa Ristiinasta Joroisten, Rantasalmen ja Säämingin kautta Liperiin ja Kiteelle ulottuvalla vyöhykkeellä. Muu säätyläisväestö, papit ja virkamiehet asuivat hajallaan alueen kartanoissa ja virkataloissa.



Yhteistyössä



Verkkokauppa




Jaakko Raholan linkit:

www.ruokasanastot.net

Viinisuosituksia







Haluatko nähdä elävän Saimaannorpan?

Lähde melontaretkelle Koloveden luonnonkauniisiin maisemiin,
norpan kotivesille, yövy luonnonhelmassa, nauti kesästä.



Olemme avanneet yhteistyön
Reetan reseptit
kanssa. Kalaruokaohjeet ovat sitä omintamme, mutta muista ruoka-aineista valmistettavien ruokien maukkaita reseptejä löydät Reetalta. Reetan reseptejä löydät myös hyvinvarustetuista marketeista.



1800-luku
Talonpojat eli talolliset muodostivat oman ryhmänsä. Määrällisesti se kasvoi 1700-luvun puolivälistä alkaen seuraavan sadan vuoden ajan. Kuitenkin sen suhteellinen määrä muuhun väestöön verrattuna väheni. Samaan aikaan kasvoi tilattomien osuus.
1800-luvun toisella puoliskolla maaseudun varallisuusolot kasvoivat. Lisäksi talolliset saivat valtaa kunnallishallinnon piirissä. Alkoi maata omistava väestö erottua asemansa ja tapojensa puolesta entistä selvemmin tilattomasta väestöstä.
Talollisten alapuolella olivat torpparit tilattoman väestöosan ylimpänä ryhmänä. Torppien valtavaa lisääntymistä kuvaa se, että torppien määrä Savossa oli vuonna 1723 85 ja vuonna 1870 niitä oli 8294. Torppa oli täydellinen maatalousyksikkö, sillä sen hallussa olivat rakennukset ja pellot, mutta ei metsää. Oman viljelyksensä ohella torppari suoritti työtä päätalon torpan vuokrana. Torpparit muodostivat kartanoiden lähes ainoan työvoiman, joka pehtorin johdolla suoritti kyntötyön, kylvöt, heinänteon, elonkorjuun ja lannanajon.


Lisää ruokaperinteestämme tästä



Reseptit


Ellet aio valmistaa, tutustu edes mitkä kalat maistuivat esi-isillemme ja -äideillemme.

Mitä on kapakala?
Kapakalakeitto
Kalamykysoppa
Limpokas
Kalasoppa
Rantakala
Matikkapaisti
Suutarinpaisti
Lipeäkala
Mateenmäti





Kalaruokailta tänään (12.5.2010).



Vuosi 2010





Voidaksemme ylläpitää kotisivujamme ja päivittää niitä, olemme päättäneet (Pyy, Nikkilä, Silvennoinen, Karjalainen) Kalaruokaverkon tukimaksuksi € 16,70, voimassa kuluvan vuoden (2010) loppuun.
Muistutamme tuoreimmista ohjeista. Ne saat suoraan sähköpostiisi.

Varmista tästä kuluvan vuoden tiedotteiden saanti sekä verkkotunnukset. Vuoden 2010 tukimaksu on 16,70 euroa ja keräystilimme numero 800018-70465565. Merkkaa maksukuittiin "uutiskirjeet 2010".




takaisin alkuun

Liity tästä Kalaruokaverkkoon ja pääset suljetuille sivuille, olet postituslistallamme, joka takaa sinulle tuoretta tietoa elintarvikkeista sekä tuoreimmat reseptit.

Ellet halua jatkossa vastaanottaa ajankohtaista tietoa kalasta ja kalaruoasta peru postitus
tästä.

 
 
| Etusivu | Kalaruokaverkko | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2745895
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net