Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Tiedote1 huhtikuu   • Tiedote 2 huhtikuu   • Tiedote 1 Toukokuu   • Tiedote 2 toukokuu   • Tiedote 1 Kesäkuu   • Tiedote II kesäkuu   • Tiedote I heinäkuu   • Tiedote II heinäkuu   • Tiedote I elokuu   • Tiedote II elokuu   • Tiedote I syyskuu   • Tiedote I lokakuu   • Tiedote II lokakuu   • Tiedote I marraskuu 
Jutun kuvat suurenevat kuvan päältä napsauttamalla!

Selkämerellä kalastaja kaipaa suojelua



Tiedote II, heinäkuu 2011




Selkämerellä kalastaja kaipaa suojelua

Alkukesä on Selkämeren rannikolla kalastuksen juhlaa. Meressä liikkuu hyvin lohta, taimenta, siikaa ja ahventa. Kalastaja käy arvosaaliista kuitenkin armotonta kamppailua hylkeiden ja merimetsojen kanssa. Kalastaja on kisassa omillaan.
”Kalastaja jos kuka kaipaisi nyt yhteiskunnan suojelua, olemme pian uhanalaisia”, muistuttaa kuudennen polven kalastaja Sami Veneranta.

Merikarvian rannikkovedet eivät sovi tottumattomalle veneilijälle. Teräviä kiviä ja kareja nousee vedestä kuin piikkejä siilistä. Kalastaja Sami Venerannalle kivet eivät tuota ongelmaa. Lapsuudestaan asti kotivesiään kolunnut kalastaja osaa väistää moottoriveneellään vaaranpaikat leikiten.
Alkukesällä Venerannan päivät kuluvat merellä katsomassa, mitä kahdeksan parinkymmenen neliökilometrin alueelle sijoitettua rysää pitävät sisällään. Kalastajan harras toive on, että ainakin mahdollisimman moni lohi tai meritaimen olisi erehtynyt uimaan rysän suusta sisään.
Itämeren lohen pyyntikausi alkoi kesäkuun toisella viikolla. Vaikka pyyntikausi jatkuu aina vuoden loppuun, parhaat saaliit saadaan kesäkuun aikana, kun terhakassa kunnossa olevat lohet palaavat vaellukseltaan Itämeren eteläosista.
Rysäpyynti merellä on nykyään teknistynyt ja helpottunut. Suuri kymmenmetrinen rysä lasketaan mereen ja nostetaan merestä moottoroidusti. Kun niksit hallitsee, työ sujuu yhden miehen voimin. Mistään lasten leikistä ei silti ole kyse. Rysän kokeminen välillä kovassakin merenkäynnissä vaatii hyviä hermoja, kovaa kuntoa ja varmoja otteita.

Armoton kilpailu kaloista
Tällä kertaa Venerannan rysässä on kaksi komeaa lohen vonkaletta. Veneranta kahmii lohet varovasti rysän pohjalaatikosta veneeseen. Lohet tainnutetaan, verestetään ja jäitetään välittömästi.
Matkaa jatkuu avoimelta merenselältä lähelle rannan saaria. Sieltä Veneranta odottaa saavansa mojovan siikasaaliin. Rysä nousee merestä pinnan yläpuolelle kuin tieteiselokuvassa konsanaan. Saaliiksi saadaan puolikas saavillinen kirkkaan hopeakylkistä siikaa ja muutama särki. Ne pääsevät jatkamaan taivaltaan takaisin mereen.

”Ei huono saalis, mutta ei kakkukahvinkaan paikka. Alkukesä on rannikkokalastuksen kulta-aikaa, rysiä kannattaa kokea jatkuvasti. Tänä päivänä kalastaja käy armotonta kilpailua kaloista hylkeiden ja merimetsojen kanssa. Vaikka uusissa rysissä on suojarakennelmia hylkeitä vastaan, kalastaja jää usein nuolemaan näppejään. Hylkeet osaavat päivystää rysän suulla verottamassa kaloja”, Veneranta kertoo.

Jalostus kannattaa
Sami Veneranta tietää mistä puhuu. Hän on kalastaja jo kuudennessa sukupolvessa. Se viideskin sukupolvi eli vanhemmat Reijo ja Merja Veneranta ovat työssä täysillä mukana.

Sami Veneranta ohjaa veneensä kotirantaan. Kalansaalis viedään jalostushalliin, missä isä-Reijo on jo odottamassa puukko teroitettuna. Kalat perataan ja fileoidaan välittömästi. Fileet siirretään kylmään odottamaan myyntiä. Venerantojen kalastusperheessä isä ja poika keskittyvät kalastukseen, äiti taas kalan jalostukseen ja myyntiin.

”Tärkein myyntipaikkamme on Merikarvian tori. Perheyrityksessä kalastus ei yksin elätä. Kalaa kannattaa jalostaa ja myydä suoraan kuluttajalle mahdollisimman paljon itse. Se tuo katetta työlle”, Merja Veneranta sanoo.

Kalastaja elää luonnon armoilla. Saaliit heittelevät suuresti. Keskimäärin yksi kalastaja hankkii Merikarvian vesillä vuodessa noin 5000 kilon saaliin lohta, taimenta, siikaa ja ahventa. Silakkaa Venerannat kalastavat sen verran, mitä mausteliemeen säilöttyihin silakkajalosteisiin ja savustukseen tarvitaan. Mikäli aikaa ja voimia riittää, kalapottia voi kasvattaa verkkopyynnillä, mutta sen kannattavuus on romahtanut.

”Taas täytyy nostaa syyttävä sormi kohti haittaeläimiä. Kalansaaliita ei voi verkossa suojata mitenkään. Jos verkot jättää mereen, seuraavana päivänä niistä löytää vain kalanpäitä. Ainoa keino saada jotain itselleen on laskea ja nostaa verkot monta kertaa päivässä. Se on taas työlästä ja antaa kehnon palkan urakoinnille”, Reijo Veneranta huokaa.

Kalastus on elämäntapa

Ikänsä kalastanut Reijo Veneranta muistaa vielä ajat, kun vesillä oli kymmenittäin kalastusveneitä.

”Nyt tällä kylällä on enää kolme ammattikalastajaa. Se on harmi, sillä kalaa meressä kuitenkin on. Jos kaikkien kaipaamaa kotimaista luonnonkalaa halutaan saada enemmän kaupan kalatiskille, suojelutoimet pitäisi suunnata pikaisesti hylkeistä ja merimetsoista kalastajiin. Niiden olemassaolo on hyvin uhattuna”, Reijo Veneranta pohtii.

Sami Venerannalla on kuitenkin edessään vielä pitkä ura kalastajana.
”Itse olen päättänyt uskoa kalastukseen. Kalastus on minulle elämäntapa, josta nautin. Merikarvialla kalaa ja kalastusta arvostetaan ja kalaa myös syödään paljon. Toivoisin vain, että samaa arvostusta saisi viranomaisilta. Nyt kalastajan työtä säädellään ja valvotaan aivan suhteettoman paljon verrattuna siihen, paljonko kalastajat edes pystyvät kalastamaan”.

Esimerkiksi Sami Veneranta nostaa lohenpyynnin
”Siitä puuttuu johdonmukaisuus, koska lohella on niin paljon ottajia. Pohjoisessa lohi halutaan jokiin, täällä kalastajat haluavat pyytää lohen mereltä. Nykysysteemi sallii lohenpyynnin Selkämeren rannikolla vasta 11. kesäkuuta lähtien, mikä ei huomioi sitä, onko enää kalastettavaa. Ja jos on, kaikki ovat apajilla, ja hinta laskee saman tien liian alas”, Sami Veneranta sanoo.

Venerannoilla olisi tarjolla ratkaisu lohipulmaan
”Pyyntiaikojen rajoittamisen sijaan olisi järkevämpää säädellä pyydysten määrää meressä. Silloin lohenkalastus ja saaliit jakaantuisivat pidemmälle ajalle ja hinta pysyisi tasaisempana. Ja varmasti lohta uisi tarpeeksi paljon myös pohjoisen jokiin kalamiesten narrattavaksi”, Sami Veneranta ehdottaa.

Siika on kuningas Satakunnassa
Porin eteläpuolella Luvialla toimivassa Kala Valtasessa on myös huomattu, miten Selkämeren rannikolta kalastajat ovat käyneet harvinaiseksi roduksi.

”Mekin aloitimme aikoinaan kalastuksella, mutta nyt yritys on kasvun myötä keskittynyt kokonaan jalostukseen, tukkukauppaan ja kalankasvatukseen. Kalavedet ovat hyvät mutta kilpailu samasta saaliista hylkeiden ja lintujen kanssa on käynyt turhan kovaksi. Yhteiskunnan suojelutoimet kun suuntautuvat eläinkunnan eikä kalasta elävän ihmisen eduksi”, sanoo Kala Valtasen toimitusjohtaja Jari Valtanen.
Parikymmentä henkeä Luvialla työllistävä kalaliike jalostaa ja myy itse kasvatettua siikaa ja kirjolohta, kalastajilta ostettavaa luonnonkalaa sekä tuontikalaa.

”Menestymme monipuolisuudella ja aktiivisella tuotekehittelyllä. Uusia kalajalosteita tarvitaan koko ajan markkinoilla. Olemme tuoneet ensimmäisinä monia jalosteita, joita muutkin ovat alkaneet valmistaa. Otan sen kunniana. Matkitun tuotteen on pakko olla hyvä”, Valtanen sanoo.

Yksi Kala Valtasen ylpeyden aihe on kylmäsavustettu siika
”Siika on oleellinen osa satakuntalaista ruokaperinnettä. Siikaa syödään paljon paistettuna, savustettuna, graavattuna ja erityisesti keitoissa. Aloimme kasvattaa itse siikaa jo vuosituhannen alussa ja se on osoittautunut erinomaiseksi kalaksi valmistaa kylmäsavua”, Valtanen kertoo.







Kuinka fileeraan ahvenen? Katso tästä video






Grillataan lohta - mieluimmin kotimaista tai kirjolohta!

target="_blank">Grillilohivartaat




Tilaa tarjoiluvati

Tässä perinteinen ravintolaklassikko, teräksinen tarjoiluvati. Vati on ellipsin muotoinen (50 x 33 cm). Kata kalaruoka-annos tai porsaankyljykset kauniisti vadille.


Vadin hinta 19,30 €/kpl


Tilaa tästä





Hyviä lomasäitä!


KALARUOKAVERKKO ylläpito


Tiedote ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa (pääsääntöisesti) ja sitä julkaisee Suomen Kalaruoan Ystävät ry:n ylläpitämä Kalaruokaverkko.



 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2454653
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net