Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Tiedote1 huhtikuu   • Tiedote 2 huhtikuu   • Tiedote 1 Toukokuu   • Tiedote 2 toukokuu   • Tiedote 1 Kesäkuu   • Tiedote II kesäkuu   • Tiedote I heinäkuu   • Tiedote II heinäkuu   • Tiedote I elokuu   • Tiedote II elokuu   • Tiedote I syyskuu   • Tiedote I lokakuu   • Tiedote II lokakuu   • Tiedote I marraskuu 

Tiesitkö tämän kalasta?



Tiedote II lokakuu 2011 Tiesitkö tämän kalasta?







Kalan kuoleman jälkeiset eli post mortem- tapahtumat

  • Kalan lihaksessa on glykogeeniä, joka on varastoitunutta hiilihydraattia. Se muuttuu tarvittaessa glukoosiksi vereen eli veren sokeriksi, jota kala käyttää energiantuotantoon, kun lisäenergiaa tarvitaan.
  • Kalan kuoltua hapen kulku kudoksiin estyy, koska kudokset eivät saa veren mukanaan tuomaa happea. Varastoglykogeeni muuttuu hapettomissa olosuhteissa entsyymien vaikutuksesta maitohapoiksi. Tässä reaktiossa vapautuu lihasenergiaa, joka supistaa kalan lihakset voimakkaasti ja supistuneet lihakset jäykistävät kalan. Tästä syystä kalaan muodostuu kuolinjäykkyys.
  • Kuolinjäykkyys eli rigor mortis kestää niin kauan, kunnes valkuaista pilkkovat entsyymit ovat hajottaneet riittävästi lihaksessa sijaitsevia sidoksia. Kuolinjäykkyys voidaan saada häviämään myös täristämällä tai liikuttelemalla kalaa.
  • Kuolinjäykkyys laskee kalan lihaksen pH:n 7,2:sta 6,3:een. Useimmat mikrobit eivät siedä alhaista pH:ta, joten pilaantumisreaktiot taukoavat tai edistyvät hyvin hitaasti. Mitä enemmän kalassa on glykogeeniä, sitä kauemmin kuolinjäykkyys kestää. Lämpötila vaikuttaa myös kuolinjäykkyyden kestoon eli mitä korkeampi lämpötila on, sitä nopeammin sidokset hajoavat. Kuolinjäykkyyden kestoaika vaihtelee kalalajeittain. Esimerkiksi siialla se kestää muutamia päiviä 0-asteessa, mutta kampelalla se voi kestää jopa 14 vuorokautta.
  • Kalan rasittamista ja stressaamista pitäisi välttää, sillä jos kala riuhtoo pyydyksessä, se kuluttaa varastoglykogeeninsä eikä kuolinjäykkyyttä muodostu ollenkaan. Kalaa ei siis saisi väsyttää ja se pitäisi tainnuttaa. Pyydyskin voi olla kalalle stressaava, esim. verkko, mutta rysässä ja katiskassa kala saa olla melko vapaasti.
  • Kala pitää perata ennen kuolinjäykkyyden muodostumista, sillä jos kala perataan kun se on kuolinjäykkä, jäykkyys häviää.



Tänä vuonna julkaisemme tiedotteita seuraavasti: Loka- ja marraskuussa (neljä tiedotetta) ja laajan joulukalatiedotteen joulukuussa!







Tuoreimmat sivuillemme lisätyt reseptit





Hyvää syksyn jatkoa!


KALARUOKAVERKKO tiedotteet


Tiedote ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa (pääsääntöisesti) ja sitä julkaisee Suomen Kalaruoan Ystävät ry:n ylläpitämä Kalaruokaverkko.







 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2454695
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net