Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Tiedote 1 Tammikuu   • Tiedote 2 Tammikuu   • Tiedote 1 Maaliskuu   • Tiedote 2 Maaliskuu   • Tiedote Huhtikuu   • Tiedote Toukokuu   • Tiedote Kesäkuu   • Tiedote Syyskuu   • Tiedote Marraskuu   • Tiedote joulu I 

Uhanalaisia järvitaimenkantoja tutkitaan Etelä-Savossa



TIEDOTE tammikuu I 2012


Jos kaikki Suomen järvet…..(kuinka se jatkuikaan)……..elellä kelpaisi. Lue kannanottomme tiedotteen lopusta!


Heinävedenreitillä saatiin tänä syksynä järvitaimenen emokalapyynnissä harvinaisia kaloja: kaksi nieriää, jotka painoivat 3,4 ja 3,6 kg. Vuoksen alueella järvitaimenen emokalapyynnissä saatiin lypsykelpoisia koiraita 13 kpl ja naaraita 6 kpl. Tulos on heikko eikä riitä geneettisesti monimuotoisten viljelykantojen ylläpitämiseen.
Järvitaimenistutukset perustuvat vähälukuisten naarastaimenien perimään. Emokalapyynti on tuottanut 2000-luvulla vuosittain vain 1-6 sukukypsää järvitaimennaarasta. Emokalapyynnin heikosta tuloksesta huolimatta Heinävedenreitin Kermankosken pienpoikasten määrä on korkein 30 vuoteen, yksittäisillä koealoilla yli 40 poikasta aarilla. Keskimääräiset tiheydet ovat nousseet myös Mäntyharjunreitin koskissa.



Napapiirin eteläpuoleiset järvitaimenkannat luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Syynä tähän on luontaisten kantojen häviäminen ja heikkeneminen. Erityisesti vaeltavien taimenten määrä lienee koko Järvi-Suomessa vähäinen. Etelä-Savossa meneillään olevassa Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeessa pyritään edistämään kalastusmahdollisuuksia ja kehittämään istutuksiin perustuvaa lohikalojen kalastusta kestävän kalastuksen suuntaan niin, että samalla voidaan elvyttää luontaisia vaelluskalakantoja. Hanke ja sen yhteistyötahot ovat käynnistäneet kalatutkimuksia, joiden tarkoituksena on saada tietoa vaellus- ja petokalakannoista hyödynnettäväksi kantojen elvyttämisessä sekä vesienhoidossa. Kalastajilta kerätään tietoja merkityistä sekä isoista kaloista tutkimuksia varten.

Emokalojen määrä vähäinen, poikastiheydet nousussa
Noin 100 vuotta sitten sisävesien kalatutkimuksissa ja emokalapyynneissä kudulle palaavien vaellustaimenten keskipaino oli 4-5 kg. Nykyisin emokalapyynneissä yli 3 kilon naarastaimenet ovat harvinaisia. Kymijoen vesistöalueella, johon mm. Mäntyharjunreitti kuuluu, laitosviljelyyn pyydetään Rautalammin reitin neljältä koskialueelta luonnossa syntyneitä poikasia ja niistä kasvatetaan laitosviljelyn emokalasto. Poikaspyyntiin on siirrytty, koska vaelluksen tehneitä emokaloja ei ole saatu 20–30 vuoteen. Vuoksen alueella pyydetään kalanviljelyn tarpeisiin vielä emokaloja kolmesta kohteesta.
Jokipoikasten tiheyksiä on seurattu Heinävedenreitillä sähkökalastamalla vuodesta 1985 lähtien. Pienpoikasten määrä oli 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa yleensä alle 10 yks/a. Satunnaisesti saattoi yksittäisillä koealoilla olla jopa yli 25 yks/a, mutta vaihtelu oli suurta. Poikastiheydet alkoivat nousta 1990-luvun lopulla tasolle 15 – 20 yks/a ja vaihtelu pieneni. 2000-luvulla poikastiheydet edelleen nousivat. Viime vuosina tiheydet ovat olleet tasoa noin 30 yks/a, vuosina 2007 ja 2011 yksittäisillä koealoilla jopa yli 40 poikasta aarilla. Järvitaimenen alamitta oli 1980-luvulla Kermajärven ja Koloveden kalastusalueilla 35 tai 40 senttimetriä, 1990-luvulla 40 tai 45 senttimetriä ja 2000-luvulla se on nostettu 50 senttimetriin.
Pienpoikasten määrä on vaihdellut vuosittain voimakkaasti Mäntyharjunreitin koskissa, mutta pääsääntöisesti tiheydet ovat olleet alle 10 yks/aarilla. Kaivannonkoskessa on lähes säännönmukaisesti ollut 2000–luvulla noin 30 yks/a. Myös Ripatinkoskessa, Puuskankoksessa ja Tuhankoskessa on joinakin vuosina ollut korkeampia tiheyksiä. Vuonna 2009 Läsäkoskessa havaittiin 30 vuoden seurantajakson korkeimmat pienpoikastiheydet, noin 15 yks/a. Kahtena viimeisenä kesänä poikastiheydet ovat olleet alhaisia. Ilmeisesti hellekesien lämpimät vedet ovat vaikuttaneet asiaan.

Kalastajilta kerätään tietoa isoista kaloista
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke kerää peto- ja vaelluskalatietoja vuosina 2011–2014. Kalastajilta kerätään suomunäytteitä ja kalatietoja yli 3 kg painoisista järvilohista, -taimenista ja kuhista. Hankkeessa tullaan merkitsemään yksilöllisesti noin 27 000 järvitaimenen ja -lohen poikasta. Merkintätutkimukset käynnistyvät laajemmin keväällä 2012, mutta jo nyt vesistöissä liikkuu merkittyjä luonnossa syntyneitä järvitaimenia ja istutuspoikasia.
Merkittyjen kalojen tietoja voi ilmoittaa sähköisesti riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen verkkosivuilla (www.rktl.fi > kala > kalavarat > kalamerkintä) tai postitse. Näiden lisäksi Mäntyharjunreitillä kerätään tietoja rasvaevällisistä, luonnossa syntyneistä taimenista sekä järvi- että koskialueilta. Luonnossa syntyneen taimenen erottaa rasvaevästä, joka puuttuu istutetuilta taimenilta. Myös Heinävedenreitillä ollaan siirrytty istutettujen taimenten rasvaeväleikkaukseen, jotta kalastajat ja kalatutkijat voivat erottaa villin luonnossa syntyneen taimenen istutetuista. Luonnossa syntyneiden taimenten määrää selvitetään myös jokialueiden koekalastuksilla.


Kannanotto



Joskus tuntuu että maamme kalatalous ja siihen liittyvät virkamiesten toimenpiteet ovat tässä norjalaisen kasvatetun lohen kurimuksessa näpertelyä. Valtava valtion kalatalouteen liittyvä organisaatio toimistoissaan miettii, tutkii, ja laatii tilastoja. Kuitenkin kaikesta huolimatta suomalaiset kantavat koteihinsa ja syötävistä kaloista 80 prosenttia on Norjasta meille rahdattua lohta.
Viimeisin ällikälle lyövä uutinen koski omaa kalankasvatustamme. Ympäristömääräyksiä tiukennetaan aina kun kasvatukseen liittyviä lupia uusitaan. Luonnonkala on lapsipuolen asemessa, kalankasvatus näivettyy. Mitä vielä? Ai niin, valtamerten kalakannat ovat globaalisti loppumassa, mistä saamme tulevaisuudessa proteiinia?
Japanilaiset hämmästelevät ja ihailevat tuhansia järviämme ja pitävät niitä valtavana luonnonvarana. Meillä vierailleet kala-alan asiantuntijat ynnä muut meiltä esimerkiksi silakan mätiä ostavat ovat todenneet, että mikäli heidän pinta-alaltaan ja pienessä väestötiheydeltään ahtaassa maassa olisi tällaiset upeat järvet ja vedet, he ryhtyisivät järjestelmällisesti vesistö kerrallaan muuttamaan niitä kalankasvatusaltaiksi.
Mittavilla istutuksilla ja määrittämällä suurin pyydetyn kalan alamitta riittävän korkeaksi meillä olisi edessä loistava tulevaisuus. Tärkeä seikka tässä touhussa olisi luonnollisesti se, että istuttaisimme vain ja ainoastaan meillä luontaisesti lisääntyviä kalalajeja. Tällöin esimerkiksi kirjolohi ei kuulu tähän joukkoon.







Piparjuurisilakat (3 - 4 annosta)

  • 600 g silakkafileitä
  • ½ tl suolaa
  • ½ tl mustapippuria myllystä
  • 4 rkl tuoretta tilliä
  • 2 rkl tuoretta ruohosipulia
  • 2 dl kermaa
  • 4 rkl piparjuuritahnaa (tuubista)

Mausta silakkafileet suolalla, pippurilla, tillillä ja ruohosipulilla. Kääri rullalle ja laita uunivuokaan. Sekoita kerma ja piparjuuritahna. Kaada kalan päälle. Paista 225 asteessa noin 25 minuuttia.
Tarjoa vihersalaatin kanssa .
Vinkki!
Jos käytät kuivattua tilliä, sitä riittää noin 1 rkl.
Kuvallinen ohje on luettavissa myös sivuiltamme.



 
 
| Etusivu | Kalaruokaaverkossa | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2575314
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net