Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Kalan rasvat   • Kalan sisältämät kivennäisaineet   • Osteoporoosin eli luukadon ehkäisy   • Kuitupitoinen ruoka on terveellistä   • Sydämen asialla   • Suomalaisten hyvinvointi, Pekka Puska   • Leipä, ravintomme kivijalka   • Maidossa 80 % kalsiumia   • Sipulin terveellisyys   • Perusta kanala   • Pehmeät ja kovat rasvat   • Saako olla elintarvike, lisäaineilla vai ilman   • Natriumglutamaatti   • Terveyttä tyrninmarjasta 

Iloisen kanan munat maistuvat





Kanala on kanojen ja niihin kuuluvien broilerien kasvatuksessa sekä kananmunien tuotannossa käytettävä suojattu tila. Kanat asuvat joko, lattialla, häkeissä, virikehäkeissä tai kerrosritilähäkeissä. Kanaloissa on noudatettava ehdotonta hygieniaa etteivät taudit kuten lintuinfluenssa tai salmonella leviä.

Ravintolat ja suurtalouskeittiöt käyttävät valtavia määriä kananmunia vuosittain. Osa keittiöistä on jo tehnyt päätöksen siirtyä käyttämään ja myymään ainoastaan vapaiden tai luomukanojen munia aina kun se on mahdollista. Päätös koskee keittiön itse käyttämiä ja ostamia munia, eli esimerkiksi keittiössä alusta asti valmistettavia ruokia ja leivonnaisia sekä tuoremunia.


Suomessa on ollut yleistä, varsinkin pientiloilla, että kanoja pidettiin navetan yhteydessä, jolloin itse kanala ei tarvinnut erillistä lämmitystä.





Hyvä ja inhmillinen kanala


Lattiakanalalla tarkoitetaan kanalaa, jossa kanat pääsevät vapaasti liikkumaan kanalan lattialla. Vielä 1960-luvulla kanala koostui yleensä lattiapinnasta, orsistosta, rehu- ja juoma-automaatista sekä munintakopeista. Lattia oli olkien peittämä. Orsisto koostui puuorsiriveistä ja niiden alla olevasta lantalaatikosta. Kanat nukkuivat yöt aina samassa järjestyksessä orsilla. Rehuautomaatissa oli ruokaa ja "näkinkenkiä" (munien kuorenmuodostusta varten) ja vesiautomaatissa tippuva (virtaava) vesi. Munintakoppeihin, joita oli suuri määrä, mahtui yksi kana kerrallaan ja niissä oli oljet pohjalla. Kanalan seinässä oli luukku, josta kanat pääsivät kesällä vapaasti ulos aidattuun hakaan.

Tehokasvatus on epäinhimillistä

Kuluttajien vaatimukset halvemmasta ruuasta edellyttivät Suomessakin tehokkaampien tuotantomenetelmien käyttöönottoa. Häkkikanalat alkoivat yleistyä Suomessa. Tällä hetkellä 86 % Suomen munantuotannosta tapahtuu häkkikanaloissa. Perinteiset häkit on suunniteltu kiellettäväksi Euroopassa EU-direktiivillä vuonna 2012.

Kanan elämä vaihtelee sen mukaan, minkälaisessa kanalassa se elää. Jokaisessa tuotantomuodossa on ongelmia eläinten hyvinvoinnissa, mutta toisissa kanaloissa linnut pääsevät kuitenkin viettämään hieman parempaa linnunelämää kuin toisissa.

Suomessa kanalatyyppejä on neljä: perinteiset häkkikanalat, varusteltuja häkkejä käyttävät kanalat, lattiakanalat sekä luomukanalat. Häkkikanaloissa kanat kärsivät erityisesti tilanahtaudesta ja lattiakasvatuksessa taas parvien liian suuresta koosta. Ahtaus ja virikkeettömyys aiheuttavat esimerkiksi toisiin kanoihin kohdistuvaa aggressiivisuutta. Höyhenten nokkimista ja häiriökäyttäytymisen kehittymistä kannibalismiksi esiintyy kaikissa tuotantomuodoissa.

Kanaloissa kanojen munintaa säädellään keinovalaistuksella. Valot pidetään päällä 10 - 16 tuntia vuorokaudessa, jotta muninta saadaan alkamaan ja jatkumaan vuodenajasta riippumatta. Muissa paitsi luomukanaloissa ei yleensä ole ikkunoita, koska luonnonvalo saattaisi häiritä keinovalolla aikaansaatua vuorokausi- ja vuosirytmiä. Tuotannossa pidettävät kanat munivat lähes munan päivässä koko munintakauden ajan.

Mikään tuotantomuoto ei ole ongelmaton. Vaikka luomu- ja lattiakasvatus ovat kanoille häkkituotantoa parempia vaihtoehtoja, myös niihin liittyy ongelmia. Kaikissa tuotantomuodoissa kanojen elinikä on huomattavasti luontaista lyhyempi, vain yhden munintakauden ajan eli noin 12-17 kuukautta. Koska munantuotannossa voidaan käyttää ainoastaan naaraspuolisia lintuja, tapetaan jokaista munijakanaa kohden yksi kukkopoikanen. Myös häiriökäyttäytymistä, kuten kannibalismia, esiintyy jonkin verran kaikissa tuotantomuodoissa johtuen hyvinvoinnin puutteellisuudesta.

Kananmuna ravintona


Kananmuna sisältää runsaasti vitamiineja ja proteiineja. Valkuaisosa sisältää proteiineja ja keltuainen sisältää vitamiineja.

Kananmuna on myös tärkeä proteiinin lähde, sillä ihmiskeho ei itse valmista kaikkia kananmunan sisältämiä tärkeitä aminohappoja.

Kokonaisenergian osuudet: Rasvaa 63 %; proteiineja 36 %; hiilihydraatteja 1 %.

Energiaa sadassa grammassa (kuorittu muna): 143 kilokaloria (597 kilojoulea).

Kananmunan rakenne


1. kuori, 2-3. ulompi- ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. keltuaiskalvo 8. alkukeltuainen, 9. alkio, 10. tumma keltuainen, 11. vaalea keltuainen, 12. keltuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula

Erilaisia kananmunia
Kanalatyypistä riippuen saatetaan puhua esimerkiksi onnellisten kanojen munista. Munivien kanojen ruokinnalla voidaan vaikuttaa munan sisältämiin ravintoaineisiin. Sydänystävällisten ja omegamunien tuotannossa kanat saavat rehua, johon on lisätty rypsi- tai pellavaöljyä. Erityisen suosittuja ovat olleet rasvahappokoostumukseltaan kolestrolin alentamista helpottavat munat. Munien keltuaisen väriä arviodaan ja se otetaan huomioon ruokinnan suunnittelussa.



Siipikarjarakennusten vähimmäisvaatimukset



Kaikki siipikarja on kasvatettava lattiaolosuhteissa, häkkikasvatus on kiellettyä. Vähintään 1/3 lattiapinta-alasta on oltava kiinteää lattiaa (ei rakoja, ritilöitä, verkkoa) ja peitetty olkien, puulastujen, hiekan tai turpeen kaltaisella kuivikkeella. Ikkunoita tai muuta valoa läpäisevää materiaalia seinissä ja/tai katossa on oltava vähintään 1/20 eläinsuojan lattiapinta-alasta.
Muniville kanoille tarkoitetuissa rakennuksissa riittävän suurta osaa kanojen käytössä olevasta lattiapinta-alasta on voitava käyttää lintujen ulosteiden keräämiseen.
Kanoilla ja helmikanoilla on oltava orsia (18 cm/lintu), jotka on mitoitettu kasvatuserän suuruuden ja lintujen koon mukaan. Orsien tulee olla sijoitettu irralleen kanojen käytössä olevan lattia-/ritilätason pinnasta. Orsien pituuteen ei lasketa ruokinta- tai vesilinjojen putkia.
Rakennuksissa on oltava siipikarjan kokoon nähden soveltuvat ulosmeno- ja sisääntuloluukut. Luukkujen yhteenlaskettu leveys on vähintään neljä metriä siipikarjan käytössä olevan rakennuksen sataa pinta-alaneliömetriä kohden. Vanhojen rakennusten osalta TE-keskus voi myöntää luvan poiketa vaatimuksesta siirtymäkaudella (vuoden 2010 loppuun asti) siten, että luukkujen leveys on vähintään 1 m/100 m².
Jos ulosmeno tapahtuu ns. terassirakennelmien kautta, voidaan terassin ja ulkotilan väliset luukut laskea ulosmeno- ja sisääntuloluukuiksi. Rakennuksen sisätilojen ja terassin välisiä luukkuja ei tällöin lasketa kulkuluukkujen yhteenlaskettuun leveyteen, mutta näiden leveyden on oltava vähintään 1 m/100 m².

Kanojen ulkoilu

Siipikarjan on päästävä ulkotiloihin aina, kun sääolosuhteet sen sallivat, vähintään kuitenkin toukokuusta lokakuuhun. Ulkoiluajan on oltava aina kun mahdollista vähintään 1/3 siipikarjan elämästä. Ulkoiluttaa ei tarvitse mm. rankkasateella, pakkasella tai erittäin kovalla tuulella. Alle 6-viikkoisia poikasia sekä sairaita tai loukkaantuneita lintuja ei tarvitse ulkoiluttaa.
Ulkotiloista yli 50 % on oltava kasvuston peitossa (ruohon peittämä laidunalue). Linnuilla pitää olla mahdollisuus hakeutua suojaan ulkotarhassa. Mikäli ulkoalueella ei ole suojaa tarjoavia puita tai pensaita, on sinne rakennettava suojarakennelmia esim. olkipaaleista.

Siipikarjan vähimmäisteurasikä

Siipikarjan kasvatuksessa suositellaan käytettäväksi hitaasti kasvavia rotuja ja linjoja. Jos niitä ei käytetä tai niitä ei ole määritelty (Suomessa ei ole), on noudatettava seuraavia vähimmäisteurastusaikoja:

81 vrk kananpojilla
49 vrk pekinginankoilla (huom. tavanomaisesta tuotannosta hankittujen siirtymävaihe vähinään 10vk)
70 vrk myskisorsanaaraalla
84 vrk myskisorsauroksilla
92 vrk myskisorsa-ankoilla
94 vrk helmikanoilla
140 vrk kalkkunoilla ja paistiksi kasvatettavilla hanhilla

Eräänlainen kananmuna





TAKAISIN

 
 
| Etusivu | Ruokarengas | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2140368
 
Hovinsalon.fi, Alppikatu 9 B 00530 Helsinki
Webbinen.net