Hovinsalon
Kalaruoan Ystävät Facebookissa
- -
 

Kirjaudu sisään:      

Liity tiedotteiden postituslistalle  

 
 
 • Lähiruoka   • Pakkausmerkinnät   • Elintarvikelaki   • GDA-pakkausmerkinnät   • Lausunto kalakukkojen valmistusohjeesta   • Elintarvikkeiden lisäaineet 

Mitä lähiruoka on?




Maa- ja metsätalousministeriön asettama lähiruokatyöryhmä on määritellyt lähiruoan seuraavasti: "Lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä."

Takana ovat ne ajat, jolloin omalta pellolta haettiin perunat ja muut vihannekset, jauhettiin itse kasvattamastamme viljasta jauhot ja kalastettiin lähivesistä tarvitsemamme kalat. Entä karjankasvatus?

Euroopan unionin jäsenyys ja kaupan vapautuminen ovat lisänneet elintarvikkeiden tuontia, myös sellaisten elintarvikkeiden tuontia, joita pystytään tuottamaan kotimaassa ja on perinteisesti tuotettu.

Lähiruokaa vai likimainruokaa

Turuilla ja toreilla puhutaan luomuruoasta, lähiruoasta, valmiista eineksistä ja milloin mistäkin. Suomen kieleen tupsahtaa tuon tuostakin uusia sanoja ja määritelmiä. Takana ovat ne ajat jolloin kotitalouteen nostettiin perunat omasta pellosta, teurastettiin navetasta sika ja isä tai äiti kävivä kalastamassa kotitarvekalat. Tuo aika entinen ei koskaan enää palaa. Tai se on korkeintaan muutamien harvojen onnellisten olotila. Kuinka me miellämme nykyisin paljon puhutun lähiruoan? Onko EU:n alueella tuotettu ruoan raaka-aine lähiruokaa?
Lähiruoan ensimmäinen ehto on, että ruoan raaka-aineet ilman lisäaineita ovat suomalaisia. Näin ollen gorgonzola-juusto ei ole lähiruokaa, mutta jos maito lypsetään kainuulaisista lehmistä ja tankkiauto ajaa hurauttaa maidon Lapinlahdelle, jossa edam-juusto valmistetaan, se on lähiruokaa. Valmiit einekset eivät ole koskaan lähiruokaa, olivat ne purkissa tai pussissa lisäaineineen päivineen, koska niihin tuupataan outoja ulkomaalaisia mausteita, ravinnelisiä ja säilöntäaineita. Säilykkeistä tunnettu uusi eläinlajike sika-nauta voi sisältää ties mistä kotoisin olevaa sikaa ja nautaa.
Meidän on syytä lähteä siitä ajatusmallista, että lähiruoka on lähellä tuotetuista raaka-aineista (liha, kala, vihannekset, juurekset, maito) valmistettua ruokaa. Ovatko esimerkiksi hanhien poikaset tai kananmunan tuottajien kanannuorikot lähiruokaa? Mielestäni eivät, ennen kuin ne tai niiden jälkeläiset on kasvatettu Suomessa. Silloin ne muuttuvat lähiruoan raaka-aineeksi. Meille tuotetaan hanhia Tanskasta ja kanannuorikoita Skotlannista. Sama koskee kalanpoikasten tai mädin tuontia. Onko lähiruokaa villi lohi, joka on noussut kutemaan Tornion jokeen eteläiseltä Itämereltä? On, koska emokala on aiemmin käynyt kutemassa Tornion joessa. Sen sijaan norjalaista kasvatettua ”kassilohta” tai brasilialaista nautaa emme parhaalla tahdollakaan voi kutsua lähiruoaksi. Kaikella kunnioituksella. Lisäksi edellä mainittuihin liittyy ympäristöpoliittinen aspekti. Norjalaisen kassilohen kasseista karanneiden lohien sanotaan risteytyvän laadukkaisiin Jäämeren- Tenojoen lohiin. Tai brasilialaisen naudan kasvatuksen laajentuessa sademetsiä hakataan puista paljaiksi. Hirvi juosta jolkotellessaan itärajan yli Suomen puolelle, jossa joku Simpeleen ukko sen ampuu, lienee lähiruokaa.


Heikki Karjalainen
Helsinki



takaisin alkuun



Lähiruoka on suomalaista



Elintarvikkeet liikkuvat, mutta lähiruoka on suomalaista


Yhdysvallat on suuri maa. Siellä on arvioitu jokaisen suupalan matkustavan useita tuhansia kilometrejä. Matka alkaa tiloilta jalostuslaitoksiin, jalostuslaitoksilta logistiikkakeskuksiin ja terminaaleihin, sieltä kauppoihin ja edelleen kaupoista koteihin. Yhdysvalloissa ollaan sitä mieltä, että lähiruokaa ovat alle 200 kilometrin päässä tuotetut elintarvikkeet.

Suomi on pitkä ja kapea maa, mutta meilläkin rahdataan elintarvikkeita luvattoman pitkiä matkoja. Esimerkiksi kotimainen sianliha saattaa matkustaa 500 - 1000 kilometriä ennen kuin se päätyy ruokapöytään. Tuoretta silakkaa saatetaan rahdata Kaskisista Kirkkonummelle, vaikka Kirkkonummen lähivesissä polskii omiakin silakoita.


Tämä ruuan matkustus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana. Maatalousyhteiskunnassa menneinä vuosina oli lähes kaikki maanviljelijöitä. Elintarvikkeet tuotettiin, jatkojalostettiin ja kulutettiin pääosin yhdellä paikkakunnalla. Kaikki söivät lähiruokaa runsaat sata vuotta sitten.
Kuljetus- ja jäähdytysteknologian kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi pitkätkin ruoan kuljetukset. Lisäksi kuluttajat ovat entistä vaativampia ja tarjonnan on oltava runsas. Meille tuodaan lentorahtina Tanskasta eläviä hummereita ja muita meren herkkuja ja tuotteen hinta on sen mukainen. Jatkuvasti kasvavat polttoainekustannukset nostavat ruuan hintaa myös kotomaassamme. Ekologisesta näkökulmasta kuljetusmatkojen kasvaminen lisää ympäristökuormitusta ja nopeuttaa ilmaston muutosta. Energian hinnan vielä noustessa kilometrien vaikutus kasvaa. Kun vielä huomioidaan muu ruoan hinnan nousu, voidaan todeta, ettei halpaa ruokaa enää ole. Suomalaiset onneksi arvostavat kotimaista ruokaa, joten voimme todeta suomalaisten syövän täysin lähiruokaa.

Lähiruokapäivä 2.9.2008 aloittaa koko syyskuun kestävät Lähiruokaviikot. Valtakunnallisia Lähiruokaviikkoja vietetään Suomessa nyt toista kertaa. Lähiruoan kunniaksi polkaistaan jo ennakkoon elokuussa 18.-22.8.2008 Lähiruokaviesti polkupyörällä halki Karjalan.

Viikoilla 36–39 lähiruoka nousee näkyvästi esille maakuntien kouluissa, oppilaitoksissa, vähittäiskaupoissa, ammattikeittiöissä, tiedotusvälineissä ja eri järjestöjen toiminnassa.

Lähiruokaviikkojen tavoitteena on lähiruoan käytön ja yhteiskuntavastuullisen laatuajattelun edistäminen. Kampanjalla halutaan myös tukea paikallista ruokakulttuuria ja alueellisesti merkittäviä elintarvikekeskittymiä.

Tekijät ja yhteistyökumppanit

Lähiruokaviikot 2008 -hankkeen toteuttamisesta vastaavat Savon ammatti- ja aikuisopiston alainen EkoCentria (entinen Luomukeittiökeskus), MTK ja MMM. Muita yhteistyökumppaneita on parikymmentä ja lisää mahtuu mukaan!



Yhteistyökumppanit

Lähiruokaviikkojen toteutuksessa ovat mukana seuraavat toimijat:

  • Ruoka Suomi -teemaryhmä
  • Finfood Suomen Ruokatieto
  • SEL ry
  • Martat
  • Suomen Rehtorit
  • Kotitalousopettajien liitto
  • Äidinkielenopettajain liitto
  • Biologian ja Maantiedon opettajien liitto
  • Luokanopettajat ry
  • Liikunnan ja terveystiedon opettajat
  • Paliskuntain yhdistys
  • Suomen Keittiömestarit
  • Lähileipähanke
  • Arktiset Aromit
  • Kotimaiset Kasvikset
  • Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
  • Lähikeittiöhanke
  • Suomen Mehiläishoitajain liitto
  • Äidinkielen Opettajien Liitto
  • Biologian ja maantieteen opettajien liitto
  • Luokanopettajaliitto
  • Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat
  • Suomen Vanhempainliitto
  • Suomen evankelis-luterilainen kirkko



takaisin alkuun

 
 
| Etusivu | Kalaruokaverkko | Tiedotteet | Lampaat | Kanat | Kalat & Kalastus | Kalaruokaohjeet | Ruokaohjeet | Terveys | Juomat | 
2745840
 
Hovinsalon.fi, Ruusulankatu 11 A 9, 00260 Helsinki
Webbinen.net