Clupea harengus membras  - 	Strömming	Baltic herring  -	

Ostseehering   -	Hareng de la Baltique

Yleistä: Silakka, Balttian silli (Baltig herring) on kuten nimikin viittaa sillikala. Sillistä sen erottaa koon ohella rasvaprosentti. Rajana pidetään 10 % rajaa: yli sen se on sille ja alle sen silakka. Silakkaparvet uivat Itämeressä ja sen lahdissa, jota pyydetään kautta vuoden. Se on edullisen hintansa ja saatavuutensa vuoksi erityisesti rannikkoseudun ihmisten pääkalaruoka. Voidaan jopa sanoa, että II maailmansodan aikana, 5 – 10 vuotta sen jälkeenkin, silakalla eli suuri osa rannikkoseutumme väestöä. Sitä vaan käytiin hakemassa, ensin ver-koilla ja trooleilla merestä, sitten ämpäreillä suoraan kalasatamasta. Kappa perunaa ja kilo-kaksi silakoita riitti ravinnoksi monilapsisellekin perheelle. Silakkaa ei pidä missään nimessä väheksyä. Teko-ohjeita on yhtä paljon kuin muikulla, kuin vuodessa on päiviä. Silakka on altis liialle liikuttelulle ja kuljettamiselle eikä sitä saisi pakata hautovaan, umpinaiseen muovikääreeseen. Kaupan kalatiskillä näkee usein silakan, jota liotetaan sulavien jäiden kanssa umpipohjaisessa metalliastiassa. Ei hyvä. Monet kalaruoan ystävät eivät osta troolisilakkaa, koska trooli pakkaa ja litistää sen. Tuoreen silakan voi muikun ohella pakastaa pieniin rasioihin, tai vaikkapa pestyyn maitopurkkiin umpiveteen. Yön yli sulattamalla kylmässä vedessä näin pakattu silakka ja muikku ovat seuraavana päivänä valmiiita valmistettavaksi. Silakasta pienet menevät rehuksi ja suurimmat vientiin ulkomaille. Keskikokoiset ovat maukkaita savustettuna, fileoituina sekä säilöttynä.

000 lk        8 – 11 kpl/kg

 00 lk       12 – 17 kpl/kg

  0 lk       18 – 24 kpl/kg

  1 lk       25 – 32 kpl/kg

  2 lk       33 – 44 kpl/kg

  3 lk       45 – 60 kpl/kg

Luokituksella on merkitystä lähinnä silloin kun silakkaa käytetään kalanvalmisteiden raaka-aineena. Ravintona silakka on monipuolinen. Siinä on monityydyttymätöntä rasvaa, A- ja D- vitamiineja, sekä kivennäisaineita: fosforia, kalsiumia ja jodia.